Sanan-vapauden airut esittäytyy
Kaupunginkirjasto juhlii sananvapautta. Anders Chydenius loi perustan 250 vuotta sitten.
Pääkirjaston ala-aulan vitriineistä paistaa Oulusta käsin toimineen lehdistön hämmentävän runsas historia. Vaikka kirjastonhoitaja Jaana Märsynaho on joutunut karsimaan tilapulassa, esille on saatu parinkymmenen sanoma- ja aikakausilehden kavalkadi aina 1829 perustetusta Oulun Wiikko-Sanomia -lehdestä Elias Lönnrotin Mehiläiseen ja kulttuurilehti Kaltioon ja tietysti Kalevaan, jonka toimittajia voi tavata kirjastossa vielä tiistaina ja keskiviikkona iltapäivällä.
Valistuksen aate levisi Euroopassa käsi kädessä painetun sanan kanssa. Painovapaus oli elinehto, joten valtaan päässeet uudistusmieliset veivät vuonna 1776 Gävlessä pidetyillä valtiopäivillä läpi avoimen julkisuusperiaatteen.
Aina 1766 asti yksi sensori vahti kaikkia Ruotsin valtakunnan painotuotteita. Painovapausasetuksen tavoitteena olikin lopettaa väärinkäytökset ja asiakirjojen salailu. Samalla vastuu tekstien sisällöstä siirtyi kokonaan kirjoittajalle. Alkuperäinen asetus kumottiin jo parin vuoden kuluttua, mutta sananvapauden ideaa ei enää voitu tappaa.
Chydeniuksen urotyöstä kertova kiertonäyttely ”Oikeus tietää – oikeus sanoa” löytyy vähän piilosta, kirjahyllyjen välistä.
– Henkilökohtaisesti se ei minua koske, mutta demokratian takia se on hyvin tärkeä asia, sanoo paikalle sattunut Jukka Vakkilainen.
– Painovapaus loi mahdollisuudet sananvapauteen. Toinen erittäin tärkeä sisarlaki sananvapauden kannalta on vapaakappaleasetus, jonka juuret ovat 1600-luvulla, toteaa kirjastotoimen apulaisjohtaja Maija Saraste. Painotalon on luovutettava vapaakappale kansalliskirjastolle. Tämä symboloi kansalaisten oikeutta saada tietää. Alun perinkään ei saanut painaa mitä tahansa, pilkata Jumalaa, kuningasta tai isänmaata.
– Edelleenkään ei saa julkaista aineistoa, joka loukkaa yksityisyyttä tai tuo tietoisesti valheellista tietoa, Saraste muistuttaa.
Fakta
Alavetelin kappeliseurakunnan saarnaaja ja Kokkolan kirkkoherra.
Esikuvana toimi painovapautta puolustanut ruotsalainen Anders Nordencrantz.
Kirjoitti talouspoliittisen ohjelman Kansallinen voitto 1765, vuosikymmen ennen Adam Smithiä.
Rahapoliittinen kirjoitus johti karkotukseen valtiopäiviltä.
Oulun kaupunginkirjasto juhlii sananvapautta näyttelyin sekä keskustelevan luentosarjan kera, kertoo kirjastotoimen apulaisjohtaja Maija Saraste. 19.9. luennoi Suomen PENin puheenjohtaja, kirjailija Sirpa Kähkönen.
Artikkelin lähde Kaleva 06.09.2016.