Ruotsin kieli vahvistaa asemiaan Oulussa

Pohjolan Talo vihitään käyttöön keskustassa ensi tiistaina.

Tavoitteena on tarjota palveluita niin yrityksille kuin yksityisillekin.

Arja Mikkola

Oulu

Pohjolan Talo eli Nordens Hus aloittelee toimintaansa Oulussa. Tilat Sepänkatu 9:n katutasossa ovat avautuneet kuun vaihteessa. Tavoitteena on edistää sekä ruotsin kielen ja kulttuurin tuntemusta että Oulun alueen vientiyhteyksiä niin Ruotsiin kuin Norjaankin.

Ovi on auki, ja kadulta käydään suoraan luokkatilaan. Suuri-ikkunaista huonetta reunustavat valkoisten pöytien ja punaisten tuolien rivit. Perällä on opettajan pöytä sekä kirjoitustaulu.

Opetetaanko täällä sitä pakkoruotsia?

Pohjolan Talossa aiotaan tosiaan avittaa täkäläisten ruotsin taitoja. Ensimmäisen 10–12 hengen keskustelukurssin on määrä aloittaa vielä syyskuussa, kertoo Pohjolan Talon toiminnanjohtaja Tapio Niemi.

Yhteistyötä tehdään jo Pohjola Nordenin ja Hanasaaren kulttuurikeskuksen kanssa. Luvassa on muun muassa seminaarit pakolaisista sekä Pohjolan integraatiosta.

Niemi on paluumuuttaja Finspångista. Perhe muutti Oulusta Ruotsiin Norrköpingin lähelle, kun Niemi oli kolmevuotias. Suomeen hän palasi armeijan kutsuessa Sodankylään.

Samalla reissulla mies on edelleen opiskeltuaan Helsingissä tietotekniikkaa.

Ouluun Niemi tuli siksi, että uusi tehtävä liippaa vientiä. Hän on viritellyt yrityskontakteja toukokuusta asti.

– Tarvetta on, sitä pitää herättää.

Pohjolan Talo pyrkii ponnistamaan omilleen tarjoamalla kysynnän mukaan ruotsin kieleen ja kulttuuriin liittyviä palveluita, kuten tulkkausta ja käännöksiä.

– Yksi intressi on se, että saamme ruotsin kielen säilytettyä elävänä Oulussa ja Suomessa, sanoo tiedottaja Juho Tuovinen.

Siviilipalvelumies Tuovinen on viittä vaille valmis ruotsin aineenopettaja ja Oulun ylioppilasteatterin ex-puheenjohtaja. Hänen asianaan on rakentaa yhteyksiä etenkin kulttuurielämään.

– Laitetaan tietoa, että olemme olemassa.

Ensi tiistaina juhlitaan vihkiäisiä musiikin kera. Tuovinen pyytää halukkaita tulijoita ilmoittautumaan.

Kiinteistöjä omistava Svenska Kulturens Vänner -yhdistys (SKV) hallinnoi toistaiseksi kokonaisuutta rahoituksesta alkaen.

– Tarkoitus on, että tämä irtautuisi muutaman vuoden sisällä omaksi yksikökseen, kertoo SKV:n toiminnanjohtaja Anders Wentin.

Pohjolan Talon idea lähti siitä, että ruotsinkielinen toiminta ja ylipäänsä yhteydet Pohjoismaihin ovat kiinnittyneet liikaa koulun ympärille.

– Kaikille eivät koulu ja sen ympäristö ole mieluisia. On aikamoinen kynnys astua sisään, jos olet muuttanut muualta, Wentin toteaa.

Pohjolan Talosta halutaan tehdä ennen kaikkea matalan kynnyksen paikka. Wentin vakuuttaa, että mukaan voi tulla ilman, että joutuu heti rahastonhoitajaksi.

– Täältä voi saada materiaalia ja ideoita, Wentin vinkkaa opettajille. Uusi opetussuunnitelma nimittäin edellyttää, että ruotsia luetaan jo kuudennella luokalla.

Wentin on itse lupautunut kielikummiksi Ala-Temmekseen. Koululaisille on luvassa ainakin Kalle Ankaa. Hän toivoisi kielitalkoisiin lisävoimia vaikkapa ruotsin kielen opiskelijoista.

– Suomenruotsalaistenkin olisi katsottava peiliin. He vaihtavat liian helposti suomeen. Pitäisi olla kivikova, sanoo Wentin. Ruotsiksi.

Fakta