Ruotsia on puhuttava, vaikka pelottaisi
Antti Launonen ja Sofia Mustalahti ovat osto- ja myynti-liikkeessään kuin kotonaan. Vain valtionpäämiehestä ei täällä tehdä kauppaa.
Anni HyypiöTuima katse tavoittaa heti sisään astuttaessa.
Kas, Urho Kaleva Kekkonenhan siinä, voimiensa tunnossa!
Tämä seinällä riippuva taulu jaksaa kiinnostaa kävijöitä, nauravat Sofia Mustalahti ja Antti Launonen. Kyselyistä huolimatta Kekkosta ei myydä – ei, vaikka kuinka tingattaisiin.
Melkein kaikki muu täällä kaupan onkin. Ollaanhan tässä sentään vanhan ajan osto- ja myyntiliikkeessä, Unik Uleåborgissa.
Kauppiaiden reitit Unik Uleåborgin vanhoille plyysisohville ovat olleet pitkät ja kimurantit.
Antti Launonen kertoo työskennelleensä lähes jokaisessa Oulun tekstiili- ja jalkineliikkeessä. Aiempaa yrittäjätaustaa hänellä ei ole.
– Kun oli naama vuosien aikana muussa työssä niin kulunut, ei auttanut kuin perustaa oma kauppa, hän veistelee.
Mustalahti taas on yrittänyt hengästyttävällä tahdilla. Hän on esimerkiksi pitänyt kahvilaa Egyptissä, ajanut taksia ja perustanut oman leipomon. Tällä hetkellä hänellä on Unik Uleåborgin lisäksi taloushallintopalveluja tarjoava yritys.
– CV:ni on aika häkellyttävää luettavaa, hän myöntää.
Elokuussa ovensa avanneen liikkeen nimelle pariskunta antaa kaksi selitystä. Ruotsinkielinen osuus johtuu paradoksaalisesti siitä, ettei pariskunta osaa juuri yhtään ruotsia.
– Kaikki markkinoinnissa käytetty ruotsi on jouduttu katsomaan sanakirjasta. Onneksi asiakkaat ovat sitten korjailleet pahimpia virheitä, Launonen sanoo.
Mutta ei se mitään. Nimen sanomana on, että ruotsia pitää uskaltaa käyttää, vaikkei oikein osaisikaan!
Nimen alkuosa taas viittaa uniikkiuteen. Se oli pariskunnan periaatteena jo ennen kuin yrityksen varsinainen konsepti oli edes selvillä.
Kaupungissa on useita alan liikkeitä, ja Launosen ja Mustalahden tavoittelema uniikkius liittyykin kaupankäynnin sijaan tunnelmaan.
– Meidän ajatuksenamme on se, että kauppa on ikään kuin meidän kotimme ja asiakkaat vieraitamme. Ihmiset tulevat tänne viihtymään, pienelle elämysmatkalle. Mekin vietämme täällä enemmän aikaa kuin kotonamme, Mustalahti sanoo.
Paikalla oli jo ennen vanhan tavaran liikettä komea historia, toimihan Vakuutustornin alakerrassa 1980-luvulle asti legendaarinen Kahvi-Aula.
– Yksi asiakas tuli käymään ja kertoi saaneensa aikanaan kahvilaan porttikiellon. Nyt päätimme vapauttaa hänet siitä kirouksesta, Antti Launonen kertoo.
Kaikkia Unik Uleåborgin tavaroita yhdistää se, että ne ovat omistajien silmää miellyttäviä.
Yhdellä näyteikkunalla lepää puinen, pieni kehto, Mustalahden omaa käsialaa alakouluajoilta. Siitä luopuminen voi olla hänelle tuskaisaa.
– Toisaalta enpä tiedä, olisiko sille ostajaakaan – ei se ehkä ihan mahtavaa laatua ole, hän nauraa.
Fakta
Unik Uleåborg myy vanhan tavaran lisäksi muun muassa Tyrnävän myllyn tuotteita, mittatilauspukuja ja hiusvahaa.
Asuvat nyt Oulussa. Antti Launonen on kotoisin Kiimingistä, Sofia Mustalahti Rovaniemeltä.
Launonen on merkonomi ja pukeutumisneuvoja. Hän on työskennellyt eri tehtävissä myynnin ja markkinoinnin alalla.
Mustalahti on liiketalouden tradenomi. Hän on tehnyt muun muassa myyjän, kirjanpitäjän, taksikuskin ja kahvilanpitäjän töitä.
Molemmat harrastavat liikuntaa, ulkona liikkumista ja ruoanlaittoa. Sofia Mustalahti lukee paljon ja haluaa joskus kirjoittaa kirjan.
Pariskunnan tavoitteena on elää hetkessä ja olla kiitollinen jokaisesta päivästä.
Antti Launonen hallitsee markkinoinnin ja myynnin, Sofia Mustalahdella taas on taloushallinnon osaamista. Tällä yhdistelmällä kaksikko uskoo pärjäävänsä timanttisesti. Mukana on myymäläapulainen, chihuahua Urho.
Artikkelin lähde Kaleva 06.09.2016.