Rakkaudesta lajiin
Maike Valanteen matka on ollut henkisesti rikas.
Valanne oli perustanut uuden bändin, punkvivahteista thrashmetallia veivanneen Faff-beyn. Faff-beyn treenikämppä sijaisi Uudenkadun leipätehtaalla, pari korttelia keskustasta Heinäpään suuntaan.
Samoina vuosina 1980-luvun lopulla leipätehtaalla soittivat myös Kansanturvamusiikkikomissio, josta tuli Radiopuhelimet, sekä Electric Blue Peggy Sue and the Revolutionions from Mars.
– Oli mahtavaa löytää keskelle nuoruuden angstia samanhenkisiä ystäviä. Olimme ylpeitä oululaisuudestamme ja vannoimme, ettei me ikinä muuteta Helsinkiin.
Valanne oli hiljainen ja hitusen sisäänpäin kääntynyt lapsi. Kun Jukka-isä soitti kotona The Beatlesin levyjä, kaksivuotias taapero alkoi jammailla.
– Tarhaikäisenä lauloin Beatlesin biisien mukana ja soitin kananmunanleikkuri kitarana peilin edessä.
Ensimmäisen kitaransa Valanne sai kymmenvuotiaana.
– Hain kirjastosta soitonopetuskirjoja. Opeteltuani alkeet aloin säveltää itse. Ekat biisit kertoivat muroista ja rusinoista.
Murrosiässä kiinnostus kääntyi rankempaan musiikkiin. Hurriganesin katurokahtava soundi oli kotimaisista ensimmäinen, joka teki vaikutuksen.
Ganesin jälkeen nuoreen mieheen iskivät punk ja metallimusiikin eri lajit. Faff-bey perustettiin Oulussa vuonna 1985. Brutaali, punkvivahteinen thrashmetalli heijasti tiukkaa maailmankatsomusta.
– Murrosikäni oli vaikea ja se jatkui nuoruuteen. Musiikki oli kanava vihanpurkauksille yhteiskuntaa vastaan, Valanne kertoo.
Valanne vertaa leipätehtaan soittokämppää helsinkiläisten Lepakkoluolaan.
– Olimme miltei samanikäisiä kavereita, ja kukin bändi teki samanhenkistä, joskin erityylistä musiikkia. Pääsimme levyttämään melko samoihin aikoihin, ja kun keikkailimme ympäri maata, alkoi puhe Oulu-soundista.
Valanne toteaa, että kun vaihtoehtobändit käyttivät samaa studiota ja tuottajaa, se saattoi resonoida musiikkiin. Oululaisessa taideskenessä vallitsi yhteisöllinen ilmapiiri.
– Ei ollut kateutta tai kyräilyä, vaan kaikki jeesasivat toisiaan. Kun leipätehdas purettiin, bileissä oli maailmanlopun meininki.
Valanteen äiti menehtyi aivokasvaimeen vuonna 1993.
– Äiti kuoli 50-vuotiaana. Se oli pysäyttävä, raskas ja kasvattava kokemus. Se karaisi myös siten, että tajusin lopettaa tyhjänpäiväisen murehtimisen.
Taloudellinen toimeentulo muusikkona ei ole ollut helppoa. Valanne on työskennellyt muun muassa pääkirjastossa, judokerhon sihteerinä ja liha- ja makkaratehtaalla.
– Kaikki aika niiden välissä on tehty täysillä musiikkia, lomat mukaan lukien. Kun olen perheetön, niin aina olen jotenkin pärjännyt ja saanut vuokran maksettua.
Kun ikää kertyi, kärvistely sai riittää. Viime vuodet Valanne on työskennellyt Helsingin kaupungille. Hän on opiskellut työn ohessa virastomestarin ammattitutkinnon ja hoitaa kaupungintalolla posti- ja turvallisuusasioita.
– Ei sitä olisi välttämättä nuorena oululaisena anarkistina uskonut, että viisikymppisenä käyn päivätöissä puku päällä Helsingin kaupungintalolla.
Valanne iloitsee, että on matkallaan tutustunut The Black Leaguen ja Terveiden Käsien johtohahmoihin Taneli Jarvaan ja Läjä Äijälään, joista on tullut elinikäisiä ystäviä. Hän on tyytyväinen, että on säilyttänyt rehellisyyden itseään kohtaan ja tehnyt tinkimättömästi omaehtoista musiikkia.
– Taiteeni suhteen olen edelleen ehdoton, vaikka muutoin mukava mies olenkin.
FAKTA
Oikealta etunimeltään Mika.
Muusikko.
Oulun Lyseon lukio jäi kesken kolmannella luokalla rokkihommien
vuoksi.
Muutti Oulusta Helsinkiin 38-vuotiaana vuonna 2004.
Kitaristina muun muassa bändeissä Faff-bey (1985-1997), Terveet Kädet (1988-2005) ja The Black League (1998-2014).
Soittaa bassoa Death Trip-yhtyeessä, joka on perustettu 1988. Death Tripin uusi täyspitkä studioalbumi julkaistaan ennen joulua
The Black Leaguen livelevy Live at Tavastia 2004 julkaistaan postuumisti tulevan talven aikana
Musiikillisina vaikuttajia The Beatles, Lynyrd Skynyrd, Motörhead, Black Sabbath, The Stooges, MC5 ja Dead Kennedys
Osakkaana Major Leiden Productions -tuotantoyhtiössä.
Harrastaa tennistä ja lenkkeilee.
Juhlii syntymäpäiväänsä lähimpien ystävien kesken.
Syntymäpäivänsä alla Maike Valanne on istunut haastattelusessioissa. Pari haastattelua hän on antanut Markus Makkoselle, joka kirjoittaa tietokirjaa suomalaisesta deathmetallista. Lisäksi Valanne vietti yhden päivän kuvauksissa jututettavana, kun Hurriganesista on tekeillä amerikkalaissuomalainen dokumenttielokuva.
Artikkelin lähde Kaleva 21.09.2016.