Pyykösjärven tila heikkeni

Pyykösjärvessä on havaittu sinilevää puolentoista kuukauden ajan.

Talviaikaiseen lisäveden johtamiseen on kahden kuukauden optio myös syksyllä.

Pekka Rahko

Oulu

– Haukea tuli kesän alkupuolella, mutta kalan tulo alkoi hiipua heti, kun järven vesi alkoi vihertää, Petri Kanniainen kertoo.

Pyykösjärvellä koko kesän aktiivisesti kalastanut Kanniainen lisää, ettei enää moneen viikkoon ole tullut ”tärpin tärppiä”.

– Kalantulo loppui elokuun alkuun, minulla ja muillakin, Kanniainen kertoo.

– Järvi on kalastusmielessä kuollut, Kanniainen lisää ja harkitsee veneensä siirtämistä loppusyksyksi Kuivasjärvelle.

Myös monet Pyykösjärvellä pidempään kalastaneet ovat Kan-
niaisen mukaan kertoneet, että Pyykösjärvi on ollut päättyneenä kesänä poikkeuksellisen huonossa kunnossa.

Kanniainen kertoo näkösyvyyden supistuneen pariinkymmeneen senttiin. Keskeisellä paikalla sijaitsevan vesistön kunto harmittaa Kanniaista ja muitakin järvellä kalastaneita.

– Pyykösjärvessä olisi mahdollisuuksia vaikka mihin, hän pohtii.

– Sinilevää on ollut Pyykösjärvessä nyt puolentoista kuukauden ajan ja järven vesi on vihertävän sameaa, ympäristötarkastaja Hannu Salmi Oulun seudun ympäristötoimesta kertoo.

Järviveden pH-arvo on Salmen mukaan korkea, mikä ilmentää voimakasta levätuotantoa.

– Olemme tilanneet vesinäytteen oton ja sen tulosten valmistuttua ollaan viisaampia, Salmi lisää.

Salmi kertoo saaneensa tänä kesänä vain yhden palautteen järven huonosta tilasta. Hän kannustaakin järven käyttäjiä ottamaan yhteyttä.

– Palautepalvelun kautta saa kertoa havainnoista, tai sähköpostilla tai soittamalla, Salmi listaa.

Pyykösjärven tilan seurantaa ja seurannan mahdollista tehostamista pohditaan parhaillaan.

Viimeisimmät täydellisemmät vesianalyysit on Salmen mukaan tehty ennen viime talvista lisäveden pumppaamista ja keväällä pumppaamisen päättymisen jälkeen. Lisäksi on tehty uimarannan veden laadun seurantaa ja sinileväseurantaa.

Marraskuusta 2010 lähtien Oulujoen vettä on pumpattu putkea pitkin Pyykösjärveen talvisin neljän kuukauden ajan.

– Lisäveden johtaminen on ollut hyödyllistä ja se on riittänyt siihen, että järvessä ei ole havaittu hapettomuutta, Salmi kertoo. Kalakuolemia ei myöskään ole havaittu.

Järven ekologinen tila on välttävä. Tavoitetaso, hyvä ekologinen tila, on arvioitu saavutettavan vuoteen 2021 mennessä.

– Pyykösjärven tila ei täytä tavoitteita, Salmi toteaa.

Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen ja Oulun kaupungin viime vuonna valmistelemassa Oulun vesistöjen kunnostusohjelmassa Pyykösjärvi arvioitiin tärkeimmäksi kunnostuskohteeksi yhdessä läheisen Kuivasjärven kanssa.

Salmi huomauttaa, että sijoitus ei kerro järvien poikkeuksellisen huonosta kunnosta, vaan antaa kokonaiskuvan kunnostustarpeesta ja hankkeiden tärkeysjärjestyksen.

Kunnostustarve ja tärkeysjärjestys arvioitiin yhteismitallisesti viiden arviointikriteerin avulla, jotka olivat ulkoinen kuormitus, havaitut ongelmat, kalasto ja kalastus, ekologinen tila sekä potentiaalisten käyttäjien määrä. Laadittua arviointia käytetään ohjeena vesistöjen kunnostusresurssien suuntaamiseen.

Lisäveden johtaminen jatkuu taas ensi talvena.

Jatkossa voidaan Salmen mukaan pohtia veden pumppaamista myös syksyllä. Vettä on lupa johtaa järveen myös elokuun alun ja lokakuun lopun välisenä aikana yhteensä kahden kuukauden ajan.

Fakta

Kunnostuksen kärkikohteet

Oulun vesistöjen kunnostusohjelmassa määritellään kunnostushankkeiden tärkeysjärjestys.

Raportin tulos on vesistöjen keskinäinen tärkeysjärjestys, jota voidaan hyödyntää päätettäessä, minne kunnostusresursseja jatkossa suunnataan.

Pyykösjärvi

Pyykösjärven pinta-ala on noin 148 hehtaaria. Pyykösjärvi laskee Laholaisojaa pitkin Kuivasjärveen, mistä vedet laskevat edelleen Kuivasojan kautta mereen Rajakylän kohdalla.

Happamuuden vaihtelua, levähaittoja ja kalakuolemia esiintyi Pyykösjärvellä jo vuosikymmeniä sitten. Myös happitilanne ja uimaveden laatu olivat heikkoja.

Pohjaa peittää paikoin jopa yli metrin paksuinen muta- tai liejukerros. Syvin kohta on noin kaksi metriä.

Ongelmana on järveen kertyneiden ravinteiden vapautuminen pohjasta, joka ylläpitää rehevöitymistä.

Talviaikainen hapetus aloitettiin vuonna 1985 ja se loppui vuonna 2010 ilmastimen rikkoutumisen takia.

Pyykösjärven valuma-alueen asutus on kokonaisuudessaan viemäriverkostossa, mutta hulevedet kuormittavat järveä.

Kuivasjärvi

Kuivasjärven pinta-ala on noin 82 hehtaaria.

Levähaittoja ja kalakuolemia esiintyi Kuivasjärvellä jo 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa.

Ojien perkaus valuma-alueella on aiheuttanut liettymistä ja valtaosa pohjasta on jopa yli metrin paksuisen muta- tai liejukerroksen peitossa.

Hapetus on parantanut järven happitilannetta.

Lähde: Oulun vesistöjen kunnostusohjelma

”Lisäveden johtaminen on ollut hyödyllistä ja se on riittänyt siihen, että järvessä ei ole havaittu hapettomuutta.”

Hannu Salmi

ympäristötarkastaja Petri Kanniainen (takana) on kalastanut koko kesän Pyykösjärvellä. Markus Sutinen (edessä) ja Mikko Peltoniemi tulivat siirtämään veneen Kuivasjärvelle, koska Pyykösjärveltä ei tule kalaa.

Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 20.09.2016.