Meitä oululaisia on nyt 200 000

Vuoden 2013 kuntaliitos joudutti tasaluvun saavuttamista kymmenillä vuosilla.

Juhlakahvit ovat luvassa kaupungintalon avoimien ovien tapahtumassa lauantaina 8. lokakuuta.

Pekka Rahko, teksti
Jukka Leinonen, kuvat

Oulu

Eihän tämä ollut yllätys. Suunnittelija Kimmo Väisänen kaupungin konsernipalveluista arvioi Kalevan jutussa viime marraskuussa, että 200 000 asukkaan rajan odotetaan Oulussa ylittyvän elo–lokakuun 2016 aikana

Arvio osui aivan oikeaan, sillä tasaluku tuli täyteen syyskuussa: Oulun kaupungin asukasluku on nyt 200 071.

– Tämä on syyskuun alun tieto, Väisänen kertoo. Tarkkaa päivää, saati sitten kahdennensadannentuhannennen oululaisen henkilöllisyyttä, ei pystytä jäljittämään.

Ei tosin olisi mitenkään ihmeellistä, jos tämä merkkihenkilö aloittelisi parhaillaan opintojaan uudessa koulukaupungissaan.

– Ajankohta oli suhteellisen hyvin ennakoitavissa, sillä opiskelijoiden tulo nostaa väkilukua syksyllä, Väisänen kertoo.

Juuri tämän perusteen Väisänen antoi viime vuoden lopun arvionsa pohjaksi.

Yliopistolla on ollut keskeinen vaikutus kaupungin väestön kasvuun 1900-luvun jälkipuoliskolla.

200 000 asukkaan raja ei olisi ylittynyt vielä pitkään aikaan ilman vuoden 2013 alussa voimaan tullutta kuntaliitosta.

Vuoden 2012 lopussa Oulun väkiluku oli yli 146 000.

Kun Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii yhdistyivät vuoden 2013 alusta muodostaen uuden Oulun, tuli kaupungin väkiluvuksi 190 847.

Väisäsen mukaan on vaikea arvioida, kauanko 200 000 asukkaan rajan saavuttaminen olisi kestänyt, jos vuoden 2013 kuntaliitosta ei olisi tehty.

– Kyllä siihen todennäköisesti useampi vuosikymmen olisi mennyt keskimääräisellä kasvuvauhdilla, Väisänen pohtii.

Yli 400 vuoden historiansa aikana Oulun väestönkasvu on keskittynyt lähihistoriaan, sillä 100 000 asukkaan raja saavutettiin vuoden 1989 lopussa.

Tasaluvun ylityksellä ei ole mitään vaikutusta, kertoo viestintäjohtaja Sirkka Keränen.

– Komea luku, mutta mihinkään ei tule muutoksia, Keränen kertoo. Esimerkiksi kunnanvaltuuston koko kasvaa vasta 250 000 asukkaan kohdalla.

Rajapyykin juhlistamiseksi kaupungintalolla järjestetään kuitenkin kaupunkilaisille avoimet ovet lauantaina 8. lokakuuta kello
14–20.

Keränen toivottaa oululaiset tervetulleiksi juhlistamaan tapahtumaa tutustumalla kaupungintaloon, tapaamalla talon henkilökuntaa työssään ja osallistumalla yhteisötaideteoksen valmistamiseen.

Muun muassa kaupunginjohtaja Matti Pennanen on kyseisenä päivänä töissä.

– Vapaaehtoispohjalta ollaan töissä, Keränen kertoo juhlalauantaista.

Kaupungintalon avoimista ovista tiedotetaan tarkemmin lähempänä ajankohtaa. Kahvia ja mehua on kuitenkin luvassa.

Oulu on Suomen viidenneksi suurin kaupunki.

Vantaa on neljäntenä noin 18 600 asukkaan verran Oulua väkirikkaampana.

Tilastokeskuksen mukaan Kempeleen väkiluku oli heinäkuussa 17 159, eli yhdellä kuntaliitoksella Oulu ja Vantaa olisivat lähes samankokoisia.

fakta

Hidasta kasvua satoja vuosia

Ruotsin kuningas Kaarle IX perusti Oulun kaupungin vuonna 1605.

Vuonna 1654 asukasluku oli noin 500.

Isovihan päättyessä vuonna 1721 asukasluku oli laskenut noin neljäänsataan. Sodan päätyttyä Oulun tiloista oli autioina noin 40 prosenttia. Vihollinen oli surmannut siviilejä ja vienyt oululaisia pakkotyöhön.

Vuonna 1737 asukasluku oli jo noin 1 000 ja vuonna 1776 Oulun tullessa läänin pääkaupungiksi ja maaherrakaupungiksi noin 2 400.

Tulipalo tuhosi puutalo-Oulun vuonna 1822. Tietojen mukaan 330 taloa paloi perustuksiaan myöten, vain 65 taloa säästyi. Asukasluku oli noin 3 300, mutta pieneni seuraavana vuonna 260 hengellä.

Vuonna

1887

asukasluku ylitti ensimmäisen kerran 10 000 rajan henkikirjoittajan tilastoissa ollen noin 10 260. Kirkonkirjoissa rajapyykki ylittyi jo vuonna 1883, jolloin luku oli 10 557.

Suomen itsenäistyessä 1917 oululaisia oli noin 17 850. Sisällissodan 1918 taisteluissa ja vankileirillä kuoli runsaat 90 ihmistä. Lisäksi voittaneet valkoiset toimeenpanivat ainakin kymmenen teloitusta. Kuolleita oli Oulussa vähän muihin maan asutuskeskuksiin verrattuna.

Lähde: Oulun kaupunki

”Ajankohta oli suhteellisen hyvin ennakoitavissa, sillä opiskelijoiden tulo nostaa väkilukua syksyllä.”

Kimmo Väisänen

suunnittelija ”Noin 200 000. Tämä oli kyllä puhdas arvaus. Ei tämä kyllä siltä näytä, hyvin hiljaista on, etenkin keskustassa verrattuna muihin isoihin kaupunkeihin. Maaseudullahan oululaisia asuu paljon.”

Esko Anttila, Oulu ”200 000 asukasta. Rajan lähestymistä olen seurannut. Ei Oulu
kuitenkaan 200 000 asukkaan kaupungilta tunnu. Periferiat on
edelleen periferioita. Oulu on liian hajallaan.”

Jouko Lyttinen, Oulu ”200 000, juuri luin siitä mobiilista. Ihan mahtavalta tämä tuntuu ja aika kansainvälinen ja iso kaupunki Oulu onkin. Kyllä huomaa, että porukkaa on aiempaa enemmän.”

Päivi Kurkela, Oulu ”Kun vuonna 1967 oli 64 000, niin olisiko nyt kaksi ja puoli kertaa sen
verran, ehkä 160 000, mutta arvaus tämä on. 200 000 on tullut
nopeammin kuin oletin.”

Taisto Nissi, Oulu ”Olisiko lähemmäs 200 000? Toisaalta Oulu tuntuu isolta kaupungilta, toisaalta ei. Keskusta näivettyy. Stockmannin lähtö harmittaa, se vaikuttaa myös Oulun imagoon.”

Tuija Turunen, Oulu ”Olisiko 180 000? 200 000 ei tullut yllätyksenä, paljon Oulu on
kasvanut. Oulu on kaupungin näköinen kaupunki ja mukava täällä
on vierailla, vaikka olenkin pois muuttanut.

Katja Kolehmainen, Joensuu ”Yli 200 000 asukasta, ihan vastikään olen näin kuullut. Onhan tämä
nyt iso kaupunki, mutta ei se siltä näytä, kun vaikkapa tätä Rotuaarin
tyhjyyttä katsoo.”

Sirkka Harjapää, Oulu ”En kai minä tiedä. Olisiko 150 000? Jaa 200 000 jo. Onhan tässä lääniä, mutta ei Oulu niin isolta tunnu. Qstockin aikaan Oulu tuntuu isolta kaupungilta.”

Ville Viramo, Oulu

Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 20.09.2016.