Konsertti
Kyösti Haataisen säveltämä Uppo-Nalle löytää ystävän putoaa näiden kahden vaatimuksen väliseen kuiluun, sillä musiikki on moderniksi oopperaksi lähes palikkaisen yksinkertaista, mutta ainakin Robinin ja Sannin musiikin parissa kasvaneille lapsille (ja aikuisille) vapaatonaalisuudessaan varmasti kovin eksoottista.
Teoksen varsinainen ongelma on kuitenkin musiikin poukkoileva tilkkutäkkimäisyys ja draamallisen kaaren puute. Mekastavasti etenevät kohtaukset seuraavat toisiaan kovin samanlaisina, eikä tunnin mittaisen näyttämöteoksen emotionaaliseksi sisällöksi oikein riitä se, että Reetalta pääsee itku kymmenisen minuuttia ennen oopperan loppua.
Solisteista suurimman vastuun kantoivat Antti Annola (Uppo-Nalle) ja Jenni Kinnunen (Reeta). Myös Tuomo Rahko oli lennokkaassa roolissa, varsinkin tanssahdellessaan Laulavana lintukoirana.
Lavalla oli kuitenkin niin erityyppisiä laulajia, että kovin yhtenäistä oopperaensembleä kokonaisuudesta ei päässyt muodostumaan.
Varsinaisesta näyttämöversiosta ei Oulunkaan esityksessä oikeastaan voi puhua, sillä kaikki toiminta piti mahduttaa orkesterilta vapaaksi jäävään niukkaan tilaan.
Sekä lavastus että koreografia olivat siis olosuhteiden pakosta sangen minimalistisia. OSAO:n Pikisaaren yksikössä tehty värikäs puvustus viestitti välittömästi, että lastenohjelmaa tässä ollaan tekemässä.
Andres Kaljusten johtama Oulu Sinfonia toteutti pienistä pätkistä koostuvan partituurin varsin rämisevin soinnein. Balanssi jätti myös monessa kohdassa toivomisen varaa, vaikka laulajat turvautuivat sähköiseen äänentoistoon.
Artikkelin lähde Kaleva 10.09.2016.