Koulun pihalta paljastui 1600-luku
Arkeologisissa kaivauksissa löytyi silitysrauta, rahoja ja kivetty kellari.
Ammattilainen näkee kiviriveissä uuninperustuksia ja kivijalkoja.
Pekka RahkoOulu– Oulu on perustettu tälle paikalle vuonna 1605, kaivausjohtaja, tutkija Esa Mikkola Arkeologisista kenttäpalveluista kertoo.
Oulun lyseon tontille tehdyissä kaivauksissa erottuu vanhoja kivirakennelmia, joiden Mikkola kertoo olevan kivetty kellari.
– Ja tämä on se kaveri, joka perusti Oulun, Mikkola lisää.
Mikkolan kämmenellä lepää hopearaha, johon on kuvattuna kuningas Kaarle IX.
Hyväkuntoinen raha löytyi kaivauksissa viime viikolla. Kääntöpuolella on vuosiluku 1607 vaakunakilven molemmin puolin sekä teksti SVENSKA ½ MARK.
– Hopearahat ovat harvinaisia kaivauksilla, Mikkola lisää. Kuparirahoja löytyy yleisemmin.
Arkeologiset kenttäpalvelut aloitti kaivaukset juhannuksen jälkeen ja perjantai on viimeinen kaivauspäivä.
Lyseon tonttia on tutkittu monina aiempinakin kesinä, mutta nyt ollaan Mikkolan mukaan pihan parhailla paikoilla.
– Tämä on hienoimpia paikkoja, mitä Oulussa on jäljellä. On etuoikeus päästä kaivamaan juuri tätä paikkaa, Mikkola kehuu.
Alue on mielenkiintoinen ja hyvin säilynyt.
– Rakenteita tulee esiin koko ajan ja ne ovat ehkä vielä mielenkiintoisempi kuin esinelöydöt, Mikkola kertoo.
Kiviriveistä arkeologi pystyy Mikkolan mukaan päättelemään paljon aiemmasta asutuksesta.
Kellarin lisäksi pihalta paljastui muun muassa Oulun vanhimman katulinjauksen kiveystä.
Pokkitörmällä tiedetään asuneen varakasta väkeä ja tämä näkyy Mikkolan mukaan myös löydöissä.
Paikalta on löytynyt muun muassa keraamisia astioita ja paljon lasitavaraa.
Sateet haittasivat kesän kaivauksia niin, että niitä jouduttiin jatkamaan viikolla alunperin suunnitellusta.
Toisaalta sateesta on ollut hyötyäkin, sillä kostea maa on arkeologin ystävä.
– Maakerrokset erotetaan koostumuksen ja värin perusteella ja kosteasta maasta näkee värierot parhaiten, Mikkola kertoo.
– Kuivana kaikki näyttää samalta, hän lisää.
Kuluvana kesänä on tutkittu noin 500 neliömetrin alue, kolmessa eri vaiheessa. 500 neliötä on Mikkolan mukaan paljon.
– Tämä on iso alue kaupunkiarkeologisessa työssä kaivettavaksi.
Lyseon tontilla tehtiin koekaivauksia jo vuonna 2007. Vuodesta 2013 alkaen kaivauksia on ollut joka kesä.
– Yhden kesän aikana ehtii kaivaa vain pienen alan, Mikkola kertoo.
Mikkola arvioi tontilla riittävän kaivettavaa vielä kahdeksi kesäksi. Kaivauksien jatkumisesta hänellä ei kuitenkaan ole tietoa.
Ensi viikon ohjelma Mikkolalla on kuitenkin selvä: kesäloma alkaa. Tänä kesänä Mikkola kertoo ehtineensä lomailla puoli päivää juhannusaatonaattona.
Katso kuvagalleria. kaleva.fi
fakta
Pieni pala lasimaalausta, joka ajoittuu todennäköisesti 1600-luvulle.
Todennäköisesti 1700-luvun alkupuolella rakennetun talon puulattian alta löytyi punasavivadin kappaleita.
1600-luvulle ajoittuvasta kellarista tuli esille tiili, jossa on melko pienen kengänpohjan painanne.
Kaksi eriaikaista rakennusten jäännöstä. Toinen rakennuksista ajoittunee ehkä vuoden
Leveistä, mutta kuluneista lankuista muodostuva puulattia, joka ajoittunee 1700-luvulle.
Saksalainen kuuden pfennigin arvoinen kupariraha, jonka ilmeisesti on lyöttänyt Paderbornin ja Münsterin ruhtinaspiispa Franz Arnold von Wolff-Metternich zur Gracht vuonna 1706. Siitä, miten ja miksi raha on päätynyt Ouluun, ei ole tietoa.
Tämän kesän kaivausalue on ollut Linnankadun ja Kajaaninkadun välisen korttelialueen päädyssä.
Artikkelin lähde Kaleva 16.09.2016.