Riitta Taulavuori– Vähänkö pännii, ko pittää olla vaan täälä sisälä eikä pääse hiippaileen vappaasti maastosa.
Makuuhuoneesta eteiseen luikahtavan pitkäkarvaisen Sämpy-kissan ilme kertoo kaiken. Totta vieköön se haluaisi jo päästä tassuttelemaan ulos reviirilleen, kun ne kaksi muutakin, Elmeri ja Nelli, ovat humpanneet koko aamun miten lystäävät.
Aamulla Sihteeri – paitsi kamerankuljettajana myös kissan palvelijana ja aivoitusten tulkitsijana toimiva Riikka Hedman – on kuitenkin päättänyt, että Sämpy on sisällä niin kauan, että saadaan tämä haastattelu edes hyvälle alulle.
Myös kuvia pitäisi saada otetuksi, mutta kissahan ei poseeraa, jos sitä ei moinen touhu huvita.
Olisiko syytä ottaa avuksi herkku, jota Sämpy nauttii Sihteerin mukaan vähintään useamman kerran viikossa?
– Nokare voita, sepä vasta on hyvvää. Voisin syyä vaikka koko paketin yhelä kertaa.
Kellon Kalimenkylässä Sihteerin, Pojan, Pojan isän ja kahden kissasisaruksen kanssa asuva kolmevuotias maatiaiskissa Sämpy alkaa olla melkoinen medialemmikki.
Hedmanin puolisentoista vuotta sitten perustama Sämpyn fanisivu Facebookissa kerää tykkäyksiä kiihtyvällä tahdilla. Haastattelua edeltäneenä päivänä oli rikkoutunut 19 000 tykkääjän raja. Toki Sämpy on kiinnostanut myös perinteistä mediaa iltapäivä- ja naistenlehtiä myöten.
Nyt haastattelupyyntöjä putkahtelee Sihteerille ennen muuta siksi, että kissan puuhat pomppuineen, maastoretkineen ja myyräjahteineen on koottu kirjaksi
Kirja sai alkunsa kustantajan yhteydenotosta kevättalvella.
– Postilaatikkoon tuli ensin Sämpyn nimellä kirje, ja seuraavana päivänä sain itse sähköpostia, jossa kysyttiin, kiinnostaisiko tehdä kirja. Kirjaidea oli tullut kustannusyhtiössä työskenteleviltä Sämpy-faneilta, jotka olivat seuranneet kissan elämää Facebookissa, Hedman muistelee.
– Vastasin, että ilman muuta.
Hedmanilla oli noin 170-sivuista kirjaa varten tarvittavat kuvat suurin piirtein jo olemassa. Lisäksi täytyi laatia kuviin sopivat tekstit.
– En ole aiemmin varsinaisesti kirjoittamalla kirjoittanut, mutta esimerkiksi koulussa äidinkieli on ollut aina lempiaineitani, VTT:llä ltcc-operaattorina työskentelevä Hedman kertoo.
Alun perin kustantaja ehdotti kirjan kaikkien tekstien tekemistä Oulun murteella. Lopulta päädyttiin kuitenkin siihen, että murretta käytetään vain Sämpyn ajatuksia kirjattaessa.
Nuoresta pitäen valokuvausta harrastanut Hedman innostui tallentamaan perheen nuorimmaisen eli Sämpyn edesottamuksia voitettuaan
Julkkis Sämpystä tuli pian sen jälkeen, kun Hedman oli lähettänyt
– Höh, vieläkö nuo tuosa jappasee?
Mediahuomiosta huolimatta Sämpyn elämä Kellon Kalimenkylässä jatkuu kutakuinkin ennallaan. Elmerin kanssa otetaan kaveripainit, Nelli yrittää pomottaa pienempäänsä ja myyrät saavat kyytiä.
Tulevaisuudesta Sihteeri paljastaa sen verran, että seuraavaksi Sämpy alkaa seikkailla seinäkalenterissa. Se ilmestyy loka–marraskuussa.
Väritykseltään ruskeatabby-valkoinen. Ilmojen viiletessä alkaa kasvattaa itselleen paksun kerroksen pitkää talvikarvaa.
Saanut nimensä 1970-luvun televisiosarjasta Sämpystä, jossa nimiroolin näytteli Seppo Laine.
Perheessä kahdeksanvuotiaat leikatut kissasisarukset Nelli ja Elmeri, jotka nekin ovat maatiaisia, mutta joiden geeneissä on ainakin norjalaista metsäkissaa, sekä Sihteeri, Poika ja Pojan isä.
Harrastaa luonnossa retkeilyä, mielipuuhaa myyrien jahtaaminen. Tykkää voista.
– Täsä kirijan kuvasa on tutunnäköne katti, ihanko meikäläine, Sämpy.Artikkelin lähde Kaleva 28.09.2016.