Kisoista vauhtia koskeen
Oululainen Iisa Mäenpää pyrkii koskipujottelussa kohti kansainvälistä kärkeä.
Lauri Hirvonen,
teksti ja kuvatUlkonaolo, vesi, vauhti ja hyvän laskun jälkeinen fiilis. Ne ovat elementit, jotka kiehtovat Iisa Mäenpäätä koskipujottelussa.
Takana ovat ensimmäiset nuorten maailmanmestaruuskisat heinäkuussa ja nuorten euroopanmestaruuskilpailut elokuussa. MM-reissu Puolan Krakovaan oli yksi tämän astisen melontapolun kohokohdista. Nuori meloja näki, miten iso laji koskipujottelu on Suomen ulkopuolella. Kisoissa oli samanikäistä ja -henkistä porukkaa.
– Tavallaan koki sen, että hetkinen, minä en ole yksin.
Hän kertoo myös tajunneensa, että kovalla treenaamisella hänkin voi joku päivä seistä vastaavien kisojen palkintokorokkeella.
Suomessa Mäenpää on ikäluokkansa ainoa koskipujottelijatyttö. SM-kisat hän meloo naisten sarjassa. Kesän kansainväliset arvokisamatkat olivat hyvä oppimiskokemus.
– Tuli tietynlaista motivaatiota treenamiseen lisää, kun näki, miten maailmalla tehdään ne hommat.
Mäenpäällä ei ole varsinaista valmentajaa, joten hän teki kisamatkat itsekseen. Kansainvälinen melontaliitto järjesti kisojen yhteydessä harjoitusleirin tarjoten samalla kuljetuksen, majoituksen ja valmentajan.
Myös muiden maiden maajoukkueissa oltiin avuliaita yksin matkannutta suomalaista kohtaan.
– Ei minulla ole mitään mahdollisuutta pärjätä, jos en luo kontakteja muihin ihmisiin ympäri maailmaa, nuori meloja sanoo.
Arvokisat toivat myös kisarutiinia. Neljästä kisalaskusta Mäenpää on tyytyväinen muihin paitsi jälkimmäiseen EM-kisoissa, jonka pilasi rannalta jalkaan saatu haava. Sekin kisamatka tarjosi kuitenkin runsaasti oppia.
– Odotan tosi paljon seuraavaa vuotta, että mitä saan sinne aikaiseksi.
Mäenpää oli kymmenen vanha, kun hän löysi melonnan. Kiiminkijoen varrella asuvana hän halusi aloittaa harrastuksen, jossa olisi tekemisissä veden kanssa. Hänen äitinsä bongasi melontaseura K&C ry:n melontakoulun. Kipinä lajiin syttyi heti, ja seuraavaksi tyttö ilmoittautui koskikurssille.
Seuran toiminnanjohtaja Sylvain Eckhardt, itsekin koskipujottelija, auttoi alkutaipaleella.
– Sylvain oli tosi innokas viemään meitä koskeen. Melkein kotiovelta tuli hakemaan, että lähdetään Taivalkoskelle.
Alussa koskeen meno jännitti ja valvotti nuorta melojaa, mutta pelkojen voittamisen myötä jännityksen tunteeseen jäi myös koukkuun.
Mäenpää kertoo, että kehittyminen lajissa tällä tahdilla ei olisi ollut mahdollista ilman paria aktiivista seurakaveria, jotka ovat auttaneet häntä niin käytännön asioissa kuin melontataidon parantamisessa.
Koskipujottelussa kierretään virtaan asetettuja portteja muutaman sadan metrin mittaisella radalla. Osa porteista melotaan myötä- ja osa vastavirtaan.
Meloja tarvitsee teknistä taitoa, kykyä lukea virtoja ja voimaa. Melojasta riippuu, mikä ominaisuus on vahvin. Esimerkiksi hintelämpi meloja voi olla voimakasta nopeampi, jos osaa käyttää virtoja oikein, Mäenpää kertoo. Omaksi vahvuudekseen hän mainitsee juuri voiman.
Nuori meloja treenaa koskenlaskua Taivalkoskella ja Kiiminkijoen Tulikurkussa, vähän Koitelista ylöspäin. Etenkin talviharjoituksia hän tekee Oulujoella Rautasillan alla olevassa sulassa. Siellä sillan alla 20 asteen pakkasessa joutuu joskus hakemaan motivaatiota, mutta muuten lukiolaisesta puhkuu intoa lajiinsa.
Mäenpään tavoitteena on laskea joskus arvokisafinaalissa. Tähän Suomen talvi tuo ison haasteen. Koskeen olisi päästävä ympäri vuoden.
– Ei sillä kylmyydellä niin väliä, mutta pitää päästä siihen liikkuvaan veteen.
Fakta
Käy Kiimingin lukiota.
Harrastanut melontaa 10-vuotiaasta.
Voitti 2015 naisten koskipujottelun SM-hopeaa. Nuorten MM-kisoissa 2016 alle 18-vuotiaiden sarjassa 42. Nuorten EM-kisoissa sijoitus 34. Taivalkosken Melontafestareilla naisten sarjan 1. sija 2016.
Pitänyt melontakursseja ja ollut ohjaajana nuorten melontaleireillä.
Radan pituus 250–400 metriä. Portteja 18–25, joista 6–7 vastavirtaportteja.
Laskuja on kaksi, joista parempi jää voimaan. Melonta-aika ja porttikosketusten tai ohilaskujen tuoma lisäaika vaikuttavat sijoitukseen.
Laji sai alkunsa 1932. Ensimmäiset SM-kisat järjestettiin 1985.
Olympialaisissa ensin näytöslajina vuonna 1972. Uudelleen olympialaisissa vuodesta 1992 alkaen.
ruotsalaisten kanssa, koska länsinaapurissa on enemmän samanikäisiä harrastajia. Iisa Mäenpää on melonut kymmenvuotiaasta asti.
Artikkelin lähde Kaleva 18.09.2016.