Paavo Lipponen kävi syntymässä Tuiran synnytyslaitoksella 23. huhtikuuta 1941.
Yli 45-vuotias oululainen muistaa mainita syntyneensä Tuiran synnytyslaitoksella, jos hän ensiksi on sanonut olevansa ”avojalakanen”.
Näitä avojalkaisia oululaisia vauvoja Tuiran synnytyslaitoksella syntyi paljon vielä 1960-luvulla. Molemmin puolin viidenkympin ikään ehtineistä oululaislähtöisistä suurin osa siis näki päivänvalon ensimmäistä kertaa Tuirassa.
Tuiran synnytyslaitos aloitti vuonna 1926, ja synnytykset jatkuivat 1970-luvun alkuun, kunnes ne siirrettiin yliopistolliseen keskussairaalaan Kontinkankaalle. OYKSin synnytysklinikka aloitti 1972.
Kätilöt auttoivat lapsia maailmaan kolmessa vuorossa seitsemänä päivän viikossa Tuiran synnytyslaitoksella. Vauvoja kertyi enimmillään parituhatta vuodessa 1940-luvun lopulla. Tuirassa parkui keskimäärin viisi vastasyntynyttä vuorokaudessa.
Siikajokinen Helvi Pajunen muisteli Kalevassa 12.10.1998, että kiireisimpänä yönä hän osallistui kymmeneen synnytykseen Tuiran synnytyslaitoksella. Synnytyspuolen isoissa saleissa saattoi kerrallaan maata 14–18 synnyttäjää. Joskus tilanahtaus muuttui niin pahaksi, että äiti joutui synnyttämään kylpyhuoneen lattialla, päänsä alla vain käsilaukku.
Tunnetuin Tuiran synnytyslaitoksella syntymässä käyneistä lienee Paavo Lipponen. Pitkäaikainen entinen pääministeri syntyi välirauhan aikana 23. huhtikuuta 1941. Lipposen vanhemmat asuivat silloin Lapin puolella Turtolassa, joka on nykyistä Pelloa.
Kesällä 2003 Paavo Lipponen näytti Kalevalle Hilkka-äitinsä kirjoittamaa postikorttia. Hilkka Lipponen on synnytyslaitoksella, josta hän ilmoittaa anopilleen, Paavo Lipposen isoäidille, että poika painoi syntyessään neljä kiloa.
Lipposen äiti puhuttelee postikortissa anoppiaan Tyyne-tädiksi.
”
Orvo Lipponen oli Paavo Lipposen isä, Aila tarkoittaa Hilkka-äidin sisarta.
Hilkka kertoo vielä, että kätilön ensivaikutelma vastasyntyneestä pojasta synnytyspöydällä oli, että se on pikkuinen.
”
Äiti ja esikoinen pääsivät kotiin Turtolaan parin viikon päästä Paavon syntymästä. Perheeseen syntyi vielä Osmo 1944 Rovaniemellä ja Marja 1945 Pellossa. Neljästä lapsista nuorin, Matti syntyi Pohjois-Savossa Siilinjärvellä, jonne Orvo ja Hilkka Lipponen muuttivat keväällä 1945.
Tuiran synnytyslaitos oli Oulun kaupungin omistama talo, joka valmistui 1926 kunnansairaalan alueelle Tuiranpuistoon. Kaupungin synnytyssairaala oli aikaisemmin Sonnisaaressa, jossa entisestä kulkutautisairaalasta oli tehty synnytyssairaala 1890-luvulla.
Tuiran synnytyslaitoksen suunnitteli Oulun läänin lääninarkkitehti Otto F. Holm (1867–1927).
Siitä tuli kaksikerroksinen rapattu puurakennus, jossa oli synnyttäjille 22 vuodepaikkaa. Rakennus edustaa tyyliltään 1920-luvun klassismia.
Otto F. Holm on suunnitellut myös Oulun hautausmaan vanhan siunauskappelin.
Kulkutautisairaala Kiikelin Sonnisaaressa muutettiin 1890-luvulla Oulun kaupungin synnytyssairaalaksi.
Oulun ensimmäinen kätilö oli tiettävästi 1700-luvun lopulla Anna Snellman, joka oli saanut oppinsa Tukholmassa.
Eri kaupunginosissa asui 1800-luvun alussa useita kätilöitä. 1890-luvulla Oulussa oli 14 kätilöä, joista neljä sai palkan kaupungilta ja yksi seurakunnalta. Loput olivat luultavasti valtion palkkaamia läänisairaalassa.
Kätilöt kiersivät kodeissa, joissa äidit synnyttivät yleisesti aina 1950-luvulle saakka. Esimerkiksi vuonna 1902 kätilöt toimittivat eri puolilla kaupunkia 355 synnytystä, kun lääninsairaalan synnytysosastolla synnytettiin 30 lasta.
Synnytykset Oulussa siirtyivät vuonna 1926 uuteen rakennukseen Tuiran synnytyslaitokselle, Tuirantie 1:een.
Tuiran synnytyslaitos oli osa Oulun kunnallissairaalaa, jonka rakentaminen Tuiranpuistoon aloitettiin 1898. Sisätautiosasto ja kulkutautisairaala valmistuivat 1900–1901.
Vuonna 1948 perustettiin lääninsairaalaan erillinen synnytysosasto.
Lääketieteen opetus Oulun yliopistossa alkoi 1960.
Oulun yliopistollinen keskussairaala aloitti toimintansa 1973, jolloin siellä aloitti myös synnytysklinikka, jonne kaikki Oulun synnytykset keskitettiin.
Artikkelin lähde Kaleva 25.09.2016.