Tehtaan rouheutta ja ripaus blingblingiä

Terminaalin Areena-salin syksyn
konserttikauden avaa Jenni Vartiainen.

Luova johtaja Samu Forsblom kehuu
tilojen taipuvan metallimusiikista sinfoniakonserttiin. Ihan kohtuullinen paikka, myöntää ohjelmatoimistokin.

Anne Helaakoski, teksti
Maiju Torvinen, kuvat

– Meillä on Suomen paras backstage. Jos jossain on parempi, sopii tulla ilmoittamaan, uhoaa elämyskeskus Terminaalin Areena Oulun luova johtaja Samu Forsblom ja johdattaa uteliaat salin läpi.

SuperParkista Terminaaliksi nimensä vaihtaneen elämyskeskuksen Areena-sali on toiminut vuoden verran. Sali vetää 1 500 ihmistä.

– Kapasiteetti on Oulun näkökulmasta riittävä. Tänne mahtuu suurin osa Suomen artisteista, paitsi Cheek, Forsblom heittää.

Konserttien lisäksi Areena toimii myös seminaari- ja messutilana.

Konserttikauden Areenassa avaa perjantaina 4. syyskuuta Jenni Vartiainen. Heti lauantaina lavalla kuullaan jotain aivan muuta, kun esiintymään tulee yhdysvaltalainen metallibändi Machine Head.

Akustiikkaan on satsattu paljon.

– Yleensä vanhoissa teollisuushalleissa on kaikuja, räminää ja rominaa. Tähän on tehty iso peruskunnostus, ja muun muassa katto ja seinät on akustoitu. Artistit ovat kehuneet tilan saundeja.

Viime vuonna musiikkityylien ääripäitä edustivat metallibändi Children of Bodom ja Oulu Sinfonian Strauss-konsertti.

Koska sali on iso, esiintymään halutaan artisteja, jotka vetävät runsaasti yleisöä. Tosin tilaa voi myös pienentää. Hiljaisena sesonkina tai arki-iltoina saliin otetaan mielellään paikallista tarjontaa.

– Oulussa on paljon hyviä esiintyjiä.

Mutta se kehuttu takahuone.

Karheahkon tehdashallin sisältä löytyykin yllättäen kimallusta ja glamouria. Isomman huoneessa on kiiltelevän musta laattalattia, kultamustaraidalliset seinät, kristallikruunu, antiikkisen näköisiä pilastereita, kullanvärisiä nojatuoleja ja samppanjalaseja tarjottimen täydeltä.

Seinällä on suuri näyttö ja kiiltelevällä pöydällä vieraskirja. Kirjaan on kirjoittanut salissa ensimmäisenä konsertoinut Vesa-Matti Loiri: ”Uusi upea tila sai meidät sykkimään.”

Solistille on tarjolla pienempi tila, oikea budoaari, kultaisine sohvineen ja diivamaisine teatteripeileineen. Wc- ja suihkutilassa on tietysti marmoriseinät ja -lattia.

Paras on vielä näkemättä. Forsblom avaa oven, ja siellä on kirsikkana kakussa 1980-luvun Rhodos-aiheinen vessa aina palmua myöten.

– Käytämme takahuonetta arkisin kokouksiin. Tämä tila virittää kyllä luovaan suunnitteluun.

Takahuone vanhanaikaisine sisustuksineen miellytti myös ohjelmatoimisto Ramppivalo Oy:n toimitusjohtajaa Christer Bergholmia. 30 vuotta Vesa-Matti Loirin kanssa yhteistyötä tehnyt Bergholm tutustui Areenaan Loirin joulukonsertin yhteydessä viime joulukuussa.

– Takahuone toimi hyvin, paremmin kuin monessa muussa paikassa.

Itse sali ei konkarin mielestä ole mikään konserttisali, mutta kohtuullisen hyvä kuitenkin. Sitä paitsi Oulussa ei muuta sopivan kokoista keikkapaikkaa ole.

Suomen parasta konserttisalia ei Bergholmin tarvitse edes miettiä. Turun Logomossa ei tekniikassa ole säästetty ja kaikki näkevät lavalle. Salia voi suurentaa aina 3 000 hengelle.

Eniten yleisöä Terminaalin Areenalle on tähän mennessä vetänyt Haloo Helsinki! viime huhtikuun tuplakeikallaan. Ensimmäisellä keikalla väkeä oli lähes 1 500 ja toisellakin noin 600.

Joulukonsertin Areenalla pitävä Vesa-Matti Loiri on yleisön kestosuosikki, ja syksyllä esiintyvä Antti Tuisku on nyt kovassa nosteessa.

Forsblomin toiveissa olisi saada Areenalle joku huippujazzorkesteri. Pop- ja rock-musiikin ulkomaiset huiput eivät tilaan mahtuisi, mutta esimerkiksi jazzin, folkin ja etnon kovat nimet voisivat kiinnostaa jopa rajojen ylikin.

– Siitä näkökulmasta salin kapasiteetti voisi riittää.

Lisää verkossa
Katso kuvagalleria kaleva.fi

Fakta

Poimintoja Oulun isoista konsertti-
paikoista

Ouluhalli: yleisökapasiteetti 7 000 henkeä. 830 istumapaikkaa kiinteässä katsomossa, 700 istumapaikkaa lisäkatsomossa. Lisäksi 3 500 tuolia.

Oulun Energia-areena: yleisökapasiteetti 6 614 henkeä. 4 760 istumapaikkaa, 1 854 seisomapaikkaa. 10 aitiota.

Terminaalin Areena Oulu: konserttiin mahtuu 1 500 henkeä.

Madetojansali: 816 istumapaikkaa.

Yökerho Tähti: 40–1 200 henkeä.

Apollo Live Club: 50–1 000 henkeä.

Teatteri Rio: 250 asiakaspaikkaa.

OAMK:n konserttisali: 230 istumapaikkaa.

Oulun kaupunginteatterin iso sali: 527 istumapaikkaa.

Terminaaliin tulevia artisteja

Jenni Vartiainen 4.9.
Machine Head 5.9.
StreetFest 26.9.
Show Areena: Krista Siegfrid, Diandra ja Janna 9.10.
Juha Tapio 16.10.
Oulu Gospel 31.10.
Christmas in New York -pikkujoulu & Saara Aalto 13.11. ja 27.11.
Apocalyptica 20.11.
Antti Tuisku 29.11.
Vesa-Matti Loiri 5.12.
Children of Bodom 12.12.

Kuvaushetkellä sali oli jaettu kahtia vaaleilla verhoilla, ja lavan edustan täyttivät tuolirivit. Salia valmisteltiin seuraavan päivän Northern Glow -seminaaria varten. Piipahdus Rhodoksella helpottanee kokouspaineita. Terminaalin väriskaalaan kuuluu myös kulta.

Logomo, Telakka, Kaapelitehdas, Terminaali

Anne Helaakoski

Tyrnäväntie 16:ssa Limingantullissa sijaitseva 17 000 neliön kokoinen varastoterminaali on entinen Inex Partners Oy:n logistiikkakeskus.

Vuosi sitten SuperPark-nimisenä avattuun vapaa-aikakeskukseen kuuluvat elämyspuisto SuperPark, liikuntakeskus Voitto, tanssikeskus Citydance, Pilates Oulu, Oulun Kamppailuklubi sekä Areena Oulu.

Vapaa-aikakeskus muutti yksivuotissyntymäpäiviensä yhteydessä nimensä Terminaaliksi. Synttäreitä juhlittiin 15.–16.8.

– Kaikki talon toimijat käyttävät paikasta nyt nimeä Terminaali. Rakennuksen vanhaa käyttötarkoitusta halutaan nostaa esiin, selittää Areena Oulun luova johtaja Samu Forsblom.

Uudella nimellään Terminaali myötäilee Suomen muita kulttuurikeskuksia. Esimerkiksi Turussa on Logomo, Helsingissä Kaapelitehdas ja Tampereella Telakka.

Toinen syy nimenvaihtoon oli, että elämyspuisto SuperPark on laajentunut ketjuksi. Muualla Suomessa SuperPark tarkoittaa aktiviteettipuistoa, mutta Oulussa rakennus on monen erilaisen toimijan kokonaisuus, joista SuperPark on yksi.

– Kaupunkiin on toivottu ”Oulun Kaapelitehdasta”. Tässä on, ja nyt sitä voi käyttää, usuttaa Forsblom.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva