Artikkelin lähde Kaleva
Nyt pitäisi pysäköidä kallion sisälle 900 auton halliin.
Maksulliset pysäköintialueet houkuttelivat kuitenkin harvoja. Autorannaksi nimetyn alueen käyttöaste torilla vaihteli 20:n ja 40 prosentin välillä.
Kalevan toimittajat Kari Sankala ja Niilo Wilenius kertoivat Oulun keskustan pysäköinnistä 8. syyskuuta 1985 laajassa jutussaan, joka perustui ympäristöministeriön tutkimukseen.
Toimittajien johtopäätös oululaisautoilijoista 30 vuotta sitten oli, että nämä halusivat päästä mahdollisimman lähelle kohdettaan.
– Autorannasta löytyy paikka helposti, mutta kukapa sieltä lähtisi kävellen muutaman kadunvälin päähän ostamaan kampaa. Pitää päästä liikkeen ovelle.
Autotorin pysäköintialue keskuskentän vieressä ei vetänyt juuri ollenkaan. Käyttöaste näytti heikoimmillaan nollaa, parhaimmillaan sen paikoista vain joka viidennellä oli pysäköity auto.
Ahtain alue oli Kelan liiketalon vieressä Saaristonkadun ja Uudenkadun kulmassa sijainnut Autosaari, jonka käyttöaste oli 60–80 prosenttia.
Liki täynnä autoja oli usein myös maksuton Autonummi Diakonissalaitoksen vieressä. Kohtalaisesti veti niin ikään Autotulli Heikinkadulla.
Harvat pysäköintisuojat rakennusten sisällä olivat myös vähällä käytöllä. Tutkimuksessa paljastui samalla, että osa yksityisistä, eri liikkeiden ja toimistojen yhteyteen rakennetuista autohalleista oli muutettu rakennusluvan vastaisesti varastoiksi.
– Pelätäänkö niihin ajaa vai onko niihin vaikea päästä, toimittajakaksikko kysyi.
Mihin autoilijat 30 vuotta sitten pakkautuivat?
Kaupunki oli 1960-luvulta lähtien parissakymmenessä vuodessa autoistunut voimakkaasti.
Hevoskärryjen aikana 1800-luvulla luotu ruutukaava imi heikosti 1980-luvun automäärää, mikä näkyi ydinkeskustassa tupaten täysinä katuvarsina.
– Kaikki tahtovat autollaan ydinkeskustaan, kertoi Kalevan jutun otsikko.
– Oulun keskustan ahtaudessa autollaan liikkuvat valittavat kaikkein eniten pysäköintipaikkojen vähyyttä. Muut hankaluudet tulevat sen perästä, juttu jatkui.
Katujen varsien käyttöaste pysäköintiin ydinkeskustassa oli korkea, jopa 95 prosenttia.
– Tämähän näkyy kaupungilla parkkipaikkaa hakevan silmiin helposti. Vaikea on löytää autonmitallinen kadunvarsitilaa esimerkiksi Asemakadulla, Hallituskadulla, Kirkkokadulla tai Koulukadun määrätyillä pätkillä.
Vaikeinta oli löytää pysäköintikoloa autolleen lauantaisin kello 11:n ja 12:n välillä. Helpoiten vapaa tila löytyi torstai- ja perjantaiaamuisin kello 9:n ja 10:n välillä.
Pysäköinnin järjestelyt toivat mukanaan pysäköinninvalvonnan, joka Suomessa alkoi keväällä 1971.
Oulun katukuvaan pysäköinninvalvojat eli kansan suussa Parkki-Pirkot tai Lappu-Liisat ilmestyivät 2.4.1971.
Ensimmäisen rikemaksun sai punaisen Moskovits-henkilöauton, tuttavallisemmin Mossen, kuljettaja, joka oli jättänyt autonsa Kirkkokatu 4:n kohdalla jalkakäytävälle.
Ensimmäisen lapun virhemaksusta kirjoitti silloinen pysäköintivalvonta-apulainen Kirsti Aho.
Kaupunki rakensi autoille 1970- ja 1980-luvuilla laajoja maksullisia pysäköintikenttiä, jotka vetivät kuitenkin vähänlaisesti autoilijoita. Maksuttomat alueet laita-alueilla täyttyivät paremmin.
Pysäköinninvalvonta Oulussa alkoi 2.4.1971.
Alkuaikoina virhemaksuja kirjattiin runsaat 4 000 vuodessa. Nyt rikemaksuja kertyy yli 20 000 vuodessa. Kaupunki saa maksuista noin miljoona euroa vuodessa.
Kivisydän on Oulun ydinkeskustan alle kallioperään louhittu 900 auton pysäköintihallien kokonaisuus, joka otetaan käyttöön torstaina 1. lokakuuta.
Pysäköinnin hinta on hieman halvempi kuin ydinkeskustan kadunvarsilla. Vuoden loppuun ensimmäinen tunti maksaa 1,80 euroa, ensi vuoden alusta 2,30 euroa.
Kivisydämen rakentaminen sysäsi keskustan kortteleiden täydennysrakentamisen liikkeelle.
Ydinkeskustaan tulee lisää kävely- ja puistoalueita. Maan alta on hissiyhteydet eri puolille kaupunkia.
Oulun ensimmäiset Lappu-Liisat eli Parkki-Pirkot. Pysäköinninvalvojina 2.4.1971 aloittivat Saara Rytinki (vas.) ja Kirsti Aho (tuolloin Luttinen). Kirsti Aho jututti autoilijoita 2. huhtikuuta vuonna 2001, kun Oulun pysäköinninvalvonta juhli 30-vuotishistoriaansa.
Artikkelin lähde Kaleva