Artikkelin lähde Kaleva
Anne Helaakoski, teksti
Jukka-Pekka Moilanen, kuvatOululaisella katutaiteella sutii nyt hyvin, tuumaa Oulun Katutaide ry:n puheenjohtaja Petteri Parhi.
Hänen havaintojensa mukaan sekä kaupunkilaiset että kaupungin päättäjät ovat huomanneet katutaiteen piristävän kaupunkikuvaa ja olevan omaleimaista paikallista kulttuuria.
– Asenneilmapiirin suunta on kääntynyt 180 astetta. Ihmiset ymmärtävät, että katutaide on paljon muutakin kuin vain graffiteja. Ja sen katsotaan parantavan kaupunkiympäristöä.
Parhin mukaan Oulussa on nykyisin helpompaa edistää taiteeseen, myös katutaiteeseen, liittyviä asioita. Muissa kaupungeissa ehkä ollaan jo lievästi kateellisia siitä, kuinka hyvin asiat ovat virkamiesten kanssa sujuneet, hän aprikoi.
– Tuhannen maalauksen Oulu, johtava katutaidekaupunki -ajatus voi tuntua utopistiselta, mutta kyllä sillä on kaikupohjaa. Katutaide ei ole tekemällä tehty, päälle liimattu brändi, vaan kaupunkilaisten omaa tekemistä, jolla Oulu voi erottua positiivisesti.
Tällä hetkellä Oulussa on kaksi vapaata seinää, joille kuka tahansa saa laillisesti maalata mitä vain. Toinen sijaitsee Välivainiolla Tilaa kulttuurille -yhdistyksen Tukikohdassa, ja toinen Hollihaan puistossa. Vielä viime vuonna vapaassa käytössä oli seinä Intiössä, mutta nyt sitä ei enää ole.
– Hollihaan Isolaatio-teos on hieno ja hauska, ja se tuli ihan puskista. Siinä on freesi lähestymistapa. Yleensähän julkinen taideteos on graniittilohkare puiston kulmassa.
Vapaat maalausseinät ovat tärkeitä, sillä niissä kaikkien on mahdollista harjoitella ajan kanssa ja luvallisesti, selittää Parhi.
– On kurjaa, jos laillista maalaamispaikkaa ei ole. Jotkuthan aina maalaavat ja piirtävät töherryksiä minne huvittaa, mutta niille, jotka haluavat noudattaa pelisääntöjä, se on haitta.
Lailliset seinämaalaukset tehdään yleensä tyypillisiin ”ei-paikkoihin”, kuten siltojen alikulkuihin ja työmaa-aitoihin, ja niiden tekemiseen täytyy olla lupa. Työmaita aitoineen on varsinkin Oulun keskustan alueella riittänyt.
– Ei-paikat ovat sellaisia, joihin ei mennä olemaan, vaan niiden ohi ja läpi kävellään. Hetkeksi voi pysähtyä katsomaan taidetta. Keneltäkään ei ole pois, jos alikulun harmaa betoniseinä maalataan.
Parhi on iloinen siitä, että moniin työmaa-aitoihin on saatu lupa maalata katutaidetta. Miksi niiden pitäisi olla vain tylsää vaaleaa vaneria, kun taide voisi toimia ajatusten herättelijänä?
– Minun mielestäni katutilaa ei tarvitse täyttää pelkillä kaupallisilla viesteillä.
Vaikka seinämaalauksia tehdään – laillisesti tai laittomasti – yhä enemmän, pysyy Oulun tunnetuimpana ja kuuluisimpana katutaideteoksena jo 1980-luvulla Uudellekadulle Valkealinnan seinään ilmestynyt Paska kaupunni -teksti.
Sen raapustanut tuntemattomaksi jäänyt henkilö tuskin tekstiään katutaiteeksi tarkoitti, saati olisi uskonut iskulauseen pysyvän paikallaan vuosikymmeniä.
Seinää on puhdistettu ja maalattu lukemattomia kertoja, mutta teksti palaa aina takaisin jossain muodossa.
– Paska kaupunni -teksti yhdistää sukupolvia, ja jokainen sukupolvi vuorollaan tekee siitä omanlaisensa. Se uudistuu koko ajan ja mukana on jo ironiaakin. Tykkäsin erityisesti Paraskaivoskaupunni-variaatiosta, Parhi myhäilee.
Katutaiteen toteuttamispaikkoina toimivat sitä varten vuokratut alikulut, sillat ja muut julkiset pinnat.
Yhdistys auttaa taiteilijoita löytämään sopivia pintoja projekteilleen.
Mahdollistaa teosten toteuttamisen hankkimalla resursseja käyttöön.
Etsii uusia taiteilijoita toteuttamaan teoksia.
Hallinnoi katutaidenäyttelyä ja korvaa teoksia tarvittaessa uusilla.
Toimii yhdyslinkkinä taidepintojen omistajien ja tekijöiden välillä toiminnan kehittämiseksi.
Tekee varainhankintoja yhdistyksen toiminnan mahdollistamiseksi ja katutaiteen toteutumisen edistämiseksi.
ja taidereitti
Katutaidereitit kiertävät eri katutaidekohteita Oulussa. Reitin kohteet ovat nähtävissä jalan kulkien tai polkupyörällä. Ensimmäinen reitti Katutaide 10 on suunniteltu yhdessä Oulun Polkupyöräilijät ry:n kanssa. Katutaide 10 avataan virallisesti tiistaina 16. syyskuuta.
Valtakunnallisen KatuArt-katutaidetyöpajan järjestävät Oulussa Suomi–Venäjä-Seura, Oulun Katutaide ry ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Työpajaa vetää pietarilainen Stas Bags.
31-vuotiaalla Bagsilla on takanaan jo 12 vuotta graffitimaalarin uraa. Hänen tuotantonsa koostuu seinämaalausten lisäksi tauluista, videoista, installaatioista sekä logo- ja julistesuunnittelusta.
Ouluun Bags saapui Kuopiosta, missä hän veti katutaidetyöpajaa maahanmuuttajanuorille. Yhteistyössä nuorten kanssa alikulkuun valmistui surrealistinen seinämaalaus, jossa seikkailivat muun muassa ryhävalas, rikottu kananmuna sekä lehmäpäinen mustekala.
– Nuoret tykkäävät maalata hassuja ja outoja asioita, kuten dinosauruksia. Pidin työpajasta kovasti. Opettajana oleminen oli minulle uusi kokemus.
Oulun työpajaan Bagsilla ei ole valmista suunnitelmaa. Tarkoitus on saada aikaan aivomyrsky nuorten kanssa yhdessä. Yhteen ideaan ei ei pidä takertua.
Ulkomailla katutaiteilijalla on vapaammat kädet kuin Venäjällä, jossa kimpussa ovat poliisi ja virkamiehet.
– Jos haluan maalata isoja seiniä, minulle sanotaan, että sopiihan se, ja sitten luetellaan, mitä seinään ei missään nimessä saa tulla. Halutaan kivoja asioita, kuten kukkia. Graffitit eivät kuitenkaan ole ”kivoja”. Ne ottavat kantaa yhteiskuntaan ja ongelmiin.
Artikkelin lähde Kaleva