Artikkelin lähde Kaleva
Suomessa oli 1945 lähes satatuhatta vammautunutta miestä, joiden piti opetella uudenlainen elämä ilman kättä, jalkaa tai näköä.
Sotainvalideille järjestettiin sotien jälkeen monenlaisia keräyksiä. Elokuussa 1952 tuore Miss Universum Armi Kuusela tuli Ouluun esiintymiskiertueellaan, jolla koottiin rahaa sotainvalideille. Sotainvalidien Veljesliitto järjesti ensimmäiset Suomen Neito-kilpailut, joista Armi Kuusela ponnisti maailman maineeseen.
Sotainvalidit perustivat tuekseen talvisodan jälkeen 1940 Sotainvalidien Veljesliiton. Se ja paikallisosastot nousivat näkyviksi liiketoiminnan pyörittäjiksi sotien jälkeisinä vuosikymmeninä.
Oulun-osasto aloitti yritystoimintansa vuonna 1943, jolloin osasto pystytti eri puolille kaupunkia kukkien ja korttien myyntikojuja. Jäsenistön virkistyspaikaksi vuokrattiin Åströmin huvila Hietasaaresta.
Sodan jälkeen sotainvalidit vuokrasivat Tähtitornin ja he hoitivat siellä kesäkausina kahvilaa syksyyn 1976 saakka.
Kahviloita Oulun-osastolla oli jonkin aikaa myös Oulun kauppatorilla linja-autoasemalla sekä Nallikarin uimarannalla, jonne sotainvalidit rakensivat kasinorakennuksen vuonna 1947.
Oulun Pikisaaressa toimi sodan jälkeen vuoteen 1956 yleinen sauna – sekin sotainvalidien yritys.
Ja kuka tietää, että Oulussa liikkui kymmenisen vuotta 1940-luvun lopulta 1950-luvun lopulle kengänkiillottajia? Kiillotuspisteet eri puolilla kaupunkia kuuluivat sotainvalidien laajaan liiketoimintaan.
Virvoitusjuomatehtaan sotainvalidien Oulun-osasto perusti vuonna 1958. Sen toiminta loppui jo seuraavana vuonna, kun tehdas ei kannattanut. Olympiavuonnahan 1952 sotainvalidit olivat onnistuneet virvoitusjuomabisneksessä, kun Coca-cola lahjoitti 30 000 laatikollista juomaa Sotainvalidien Veljesliiton myytäväksi.
Tunnetuin sotainvalidien kohde Oulussa lienee ollut Otto Karhin eli Letkunpuistossa sijainnut Keskuskioski, jonka Oulun osasto vuokrasi kaupungilta vuonna 1955.
Kioski oli pikaruokapaikkojen edelläkävijä, sillä Keskuskioskista sai suolaisen nälkään höyrytettyjä nakkeja. Lisäksi myynnissä oli virvokkeita, tupakkaa, jäätelöä, lehtiä ja kukkia. Kioskilla pystyi veikkaamaan Englannin jalkapalloa.
Vuonna 1957 sotainvalidit aloittivat parturin Tornitalossa.
Myös jäätelökioskit Oulussa 1960-luvulla vuoteen 1974 olivat sotainvalidien yritystoimintaa. Sotainvalidien Oulun-osasto toimi silloin Valion jälleenmyyjänä Oulussa.
Liiketoiminta
Samaan aikaan sotainvalidien yritystoiminnan muodot, kuten kioskit, kahvilat ja parturit siirtyivät yhä enemmän liikealan ammattilaisille ja yrityksille. Yhdistykset eivät voineet enää pärjätä ammattimaisille liiketoiminnan harjoittajille.
Sotainvalidien Oulun-osaston viimeinen liikeyritys oli Keskuskioski vuoteen 1978, jolloin kioski siirtyi Arinalle.
75-vuotishistorian pääjuhlaa vietetään kello 14 alkaen keskustan seurakuntatalolla, Isokatu 17. Juhlapuhe historian professori Kari Alenius Oulun yliopistosta.
Sotainvalidien Veljesliiton Oulun osaston toiminnot siirtyvät sotainvalidien Pohjois-Pohjanmaan piirin vastuulle. Oulun-osastoon kuuuluu vielä runsaat 80 sotainvalidia, joiden keski-ikä on jo yli 90 vuotta.
Kaatuneiden ja sotaorpojen järjestöjen valtakunnallisia hengellisiä kulttuuripäiviä vietetään Oulussa nyt viikonloppuna 5.-6. syyskuuta. Päivät alkoivat launtaina seminaarilla keskustan seurakuntatalolla. Sunnuntaina on messu kello 10 Oulun tuomiokirkossa, jossa saarnaa lääninrovasti Juhani Lavanko. Ruokailu Oulun musiikkikeskuksessa kello 12 alkaen ja pääjuhla kello 14. Juhlapuhe emeritus maaherra Eino Siuruainen.
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan jäsenet tilittivät sotainvalidien hyväksi keräämänsä varat keräyskansliassa 3. lokakuuta 1963. Opiskelijat liikkuivat ovelta ovelle ylioppilaslakeissa. Tilityksessä paikalla olivat Esko Lapinoja (vas.), Aino Tapio, Taisto Lesonen, Tuula Pirkala ja Ulla Kankaanpää.
Artikkelin lähde Kaleva