Piippu saa seisoa pystyssä maailman tappiin

Iissä kunnostettiin Kestilän höyrysahasta muistuttava tunnusmerkki.

Asialla oli Ii-seura.

Kari Sankala

Ii

Rantakestilässä Iissä sijaitsi aikoinaan Suomen ensimmäinen höyrysaha. Sahasta on nykypäiville säilynyt komea, poikkeuksellisesti nelikulmainen piippu ja joitakin betonirakenteita.

Gestilä Ångsågsverkin perustivat oululaiset liikemiehet J. G. Bergbom, Jacob Franzén, F. Granberg, P. Hedman ja J. V. Snellman. Myöhemmin sahan nimi muuttui Iin Höyrysaha Oy:ksi, ja Bergbom lunasti sahan kokonaan omakseen.

Varsinaisesti sahaus alkoi vuonna 1860. Sahan toiminta päättyi jo vuonna 1908.

Muistona sahauksesta seisoo ainoastaan sahan vanha piippu, sillä sahan viimeiset rakennukset Rantakestilästä purettiin jo vuonna 1935.

Piipunkin oli käydä sotavuosina huonosti.

Iiläinen historioitsija Pertti Huovinen kertoo, että Iin Rantakestilään oli ollut sijoitettuna kesällä 1940 Pioneeripataljoona 5.

– Kestilään ehdittiin pystyttää Martinniemen sahalla tehdyistä elementeistä majoitustilat noin 400 varusmiehelle, esikuntatilat, varastoja, hevostalleja ja sotilaskoti.

– Kerrotaan, että pioneerit suunnittelivat piipun räjäyttämistä. Piippu oli jo panostettunakin, mutta kyläläiset pääsivät kertomaan piipun historiasta ja räjähteet purettiin pois.

– Rantakestilässä on myös pioneerien muistolaatta. Iijoki-sarjan kirjassa Ukkosen ääni Kalle Päätalo muistelee pioneeriaikojaan Kestilässä, Huovinen vinkkaa.

Iiläiset ovat jo elokuun lopulla juhlineet höyrysahan piippua.

Juhlimisen aiheitta antoi se, että Ii-seura eli entinen Iin kotiseutuyhdistys on kunnostuttanut piipun.

Seura keräsi varoja piipun kunnostukseen erityiseen piippurahastoon vuodesta 2010.

– Kaikkia laskuja ei ole vielä tullut, mutta 15 000 euroa ei taida riittää, seuran puheenjohtaja Erkki Taskila laskee.

– Kunnostuksen hoiti torniolainen Muuraus- ja laattatyö E. Lappalainen. Rapparina oli Mika Rytisalo. Vuosi sitten syyskesällä kunnostettiin piipun alaosa ja tänä kesänä työ jatkui, Taskila kertoo.

– Jos piippu pysyy ulkoisesti kunnossa, niin eiköhän se nyt seiso vaikka maailman tappiin. Piipun nokassa on peltihattu, joka estää veden pääsyn piipun sisään ja sieltä rapautumisen.

Piipun nokkaan on laitettu myös valaistus.

– Esitys valoista tuli veneilijöitä. Näin vanha piippu on paikallinen majakka.

Kestilän höyrysahan piipun kunnostukseen rahaa lahjoittivat lukuisat yritykset ja yksityiset henkilöt.

Merkittävimmät avustukset tulivat Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskukselta, Valto Pernu -säätiöltä ja Iin kunnalta sekä sen lähineuvostolta.

– Iin kunta on laittanut piipun ympäristön kuntoon. Piipun kunnossapitovastuu on Ii-seuralla, jolle Iin kotiseutulautakunta taannoin luovutti tehtävän, Taskila sanoo.

Rantakestilässä sijaitseva piippu kuuluu maakunnallisesti merkittävien rakennelmien joukkoon, jolla on paikallisesti ja alueellisesti historiallista arvoa.