Pakastaja-Tuula urakoi

Oulun yliopiston eläinmuseon kaksi miljoonaa selkärangatonta ja 60 000 selkärankaista eläintä muuttaa uuteen paikkaan.

Susanna Kemppainen
Teija Soini, kuvat

– Varoitan, kohta haisee.

Oulun yliopiston eläinmuseon tutkimusteknikko Tuula Pudas tarttuu kahvaan ja tempaisee huoneen kokoisen pakastimen auki.

Sieraimiin tulvahtava löyhkä saisi herkemmän antamaan ylen. Tutkimusteknikon ilme ei värähdäkään.

– Meidän pakastimet on täynnä raatoja.

Pudas esittelee pakastinta, johon on jäädytetty pikkulintuja ja muita eläimiä. Ne on tarkoitus käsitellä eli esimerkiksi täyttää ja liittää osaksi eläinmuseon opetus- tai tutkimuskokoelmia tai osaksi yleisölle tarkoitetun näyttelyn kokoelmaa.

Raadot voivat joutua odottamaan käsittelyä vielä pitkään, sillä eläinmuseo on suuren myllerryksen edessä. Se joutuu luopumaan nykyisistä noin 2 000 neliön tiloistaan ja siirtämään kokoelmansa uuteen paikkaan.

Muuttoa voi perustellusti luonnehtia suururakaksi. Eläinmuseon kokoelmat ovat Suomen eläinmuseoiden kolmanneksi laajimmat. Muuttoruljanssin edessä on noin 60 000 selkärankaista eläintä ja noin kaksi miljoonaa selkärangatonta eläintä.

– Olen minä jo aloittanut pakkaamisen, Pudas tuumaa ja esittelee hyllyjä, joissa on siistissä rivissä muutama pahvilaatikko.

Eläinmuseon opetuskokoelmaa ryhdytään siirtämään yliopiston biologian tutkinto-ohjelman tiloihin.

Tutkimuskokoelmat muuttavat puolestaan kasvimuseon ja kasvitieteellisen puutarhan tiloihin mahdollisesti ensi vuoden puolella, arvioi biodiversiteettiyksikön johtaja Jouni Aspi.

Aspin mukaan säästösyistä tapahtuvalla uudistuksella ei pitäisi olla henkilöstövaikutuksia eläinmuseolle, sillä museon henkilökunta on jo aikaisemmin jouduttu säästämään minimiin.

Yleisölle avoimen näyttelyn ja sen kokoelman kohtalo on vielä eniten auki. Noin 840 neliötä vievää näyttelyä on suunniteltu jo pitkään Myllytulliin kaavailtuun museo- ja tiedekeskukseen, mutta jos hanke kariutuu, se jäänee yliopistolle.

– Näyttelyeläimet voidaan tarvittaessa vaikka varastoida tai laittaa esille yliopiston käytäville ja vastaaviin tiloihin, tilapalveluiden päällikkö Arto Haverinen hahmottelee.

Hänen mukaansa eläinmuseon nykyisten tilojen vuokranantajan kanssa on sovittu, että näyttely saa olla siellä vuoden 2018 loppuun asti, jos siihen ei aikaisemmin ole vuokralaisia tulossa.

Tuula Pudas suhtautuu muuttosavottaan viilipyttymäisesti.

– Mitenkähän nämä pakataan, hän pohtii katsellen eläinten sarvia.

– Tarvitaan aika isoja pahvilaatikoita

Eläinmuseon siirtourakan vaikeuskerrointa nostaa se, että eläimet ja niiden osat täytyy pakastaa vielä uudelleen ennen kuin kuin ne voidaan kantaa muuttoautoon.

Näin hankkiudutaan Aspin mukaan eroon kokoelmia riivaavista tuhohyönteisistä.

Eläinmuseolla toivotaankin hartaasti kovaa pakkastalvea. Silloin eläimet voitaisiin pakastaa käyttämällä ne ulkona.

Muussa tapauksessa Tuula Pudas kollegoineen joutuu aukomaan pakastimen ovea entistä tiuhempaan tahtiin.

Lisää verkossa.
Katso kuvia eläinmuseosta. kaleva.fi

Fakta

Yli 30 000 kävijää

Oulun yliopiston eläinmuseon yleisönäyttelyssä on esillä noin 1 300 selkärankaista ja noin 3 000 selkärangatonta eläintä.

Näyttelyssä vierailee vuosittain yli 30 000 kävijää.

Keskeinen osa näyttelyä on konservaattori Heikki Kangasperkon vuosina 1984–1993 rakentama, noin 50 metriä pitkä dioraama eli kolmiulotteinen täytettyjen eläinten asetelma.

Eläinmuseo on auki yleisölle maanantaista perjantaihin kello 8–15.45.

Liput maksavat perheeltä
7 euroa, aikuisilta 3 euroa, lapsilta, eläkeläisiltä, työttömiltä ja opiskelijoilta 2 euroa.

Alle 7–vuotiaat pääsevät
ilmaiseksi.

Yleisönäyttelyn pitämisen lisäksi eläinmuseo tarjoaa konservointipalveluja ulkopuolisille sekä kartuttaa, hoitaa ja säilyttää kokoelmiaan.

Se tekee myös korkeatasoista kansainvälistä tutkimusta.

Eläinmuseo kuuluu yliopiston noin 15 henkeä työllistävään biodiversiteettiyksikköön yhdessä kasvimuseon, kasvitieteellisen puutarhan ja Perämeren tutkimusaseman kanssa.

Hallinnollisesti museo on kuulunut yliopiston biologian laitoksen alaisuuteen, mutta jatkossa se siirtyy uuden infrayksikön alaiseksi.

Osa eläimistä on säilötty alkoholiin tai formaliiniin. Tässä purkissa on
nesteeseen säilöttyjä luteita.
Tutkimusteknikko Tuula Pudas esittelee yhtä eläinmuseon pakastimista. Sen pursuaville hyllyille on säilötty yleisön museolle toimittamia eläimiä. Ne ovat kuolleet esimerkiksi sairauksiin tai nälkään. Eläinmuseossa on esillä Suomessa tyypillisesti esiintyviä eläimiä.
Siellä vierailee muun muassa päiväkoteja ja kouluja.
Yksityiset ihmiset ovat tehneet eläinmuseolle lahjoituksia. Susi saatiin Kajaanista, kun opettajankoulutuslaitos lopetti toimintansa siellä.

Myllytulli-suunnitelmat jäissä

Susanna Kemppainen

Oulun yliopiston eläinmuseo on neuvotellut pitkään kaupungin kanssa näyttelyn siirtämisestä Myllytulliin, jonne on kaavailtu laajempaa museo- ja tiedekeskusta.

– Ajatus museokeskuksesta on järkevä. Nykyinen sijaintimme seitsemän kilometrin päässä kaupungin keskustasta ei ole museovieraiden kannalta paras mahdollinen, biodiversiteettiyksikön johtaja Jouni Aspi sanoo.

Kaupungin työryhmä on laatinut suunnitelmia, jossa museokeskus sijoitetaan Myllytulliin Tietomaan kupeeseen.

Ryhmä kannattaa suunnitelmaa, jossa Tietomaan vieressä oleva tiedeteatteri puretaan ja sen tilalle rakennetaan uudisrakennus, johon tulisi muun muassa Pohjois-Pohjanmaan museon näyttelyt ja osa Tietomaan näyttelyistä. Rakennusta on mahdollista laajentaa lisäkerroksella yliopiston museoiden tilatarpeisiin.

Oulun apulaiskaupunginjohtaja Piia Rantala-Korhonen sanoo, että suunnitelmat on pistetty toistaiseksi jäihin kaupungin tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi.

– En pidä realistisena sitä, että niitä lähdettäisiin viemään eteenpäin tällaisessa taloudellisessa tilanteessa. Niitä ei ole aikataulutettu ainakaan kolmelle seuraavalle vuodelle.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva