Neito vanhan veräjän fanittaa 1950-lukua

Oululaisen Suvi Hiltusen Iskelmien illan esiintymis-vaatteetkin ovat ehtaa retroa. Mekko löytyi kirpparilta.

Kati Valjus

Kun oululaiselta Suvi Hiltuselta kysyy, mikä saa naisen fanittamaan 1950- ja 1960-lukuja, kasvoille nousee leveä hymy.

– Olen aina fiilistellyt tuota aikakautta. Äiti sanookin, että minun olisi pitänyt saada elää nuoruuteni silloin, Hiltunen sanoo.

– Vanhemmat kuuntelivat sen ajan musaa kun olin pieni, ja sitä kautta kai ihastuin Carolaan, Seija Simolaan ja muihin artisteihin. Minuun vetoavat erityisesti tuon ajan italialaisiskelmät, rautalanka, voimaballadit ja pelkistetty soundimaailma.

Hiltunen on viimeiset kolme kesää keikkaillut oman Iskelmien ilta -produktionsa solistina.

– Iskelmien illoissa esitämme nimenomaan noita vanhoja, 1950- ja 60-lukujen biisejä. Tanssilavoille painottuvat keikat pitävät sisällään myös erilaista oheisohjelmaa: järjestäjät ovat pistäneet pystyyn pukukilpailuja ja parkkipaikoilla on näkynyt vanhan ajan autoja. Tunnelma on ollut ihan mieletön!, Hiltunen innostuu.

Hiltusen palo esiintymislavoille alkoi jo Kuusiluodon ilmaisutaitopainotteisesta lukiosta. Ikaalisten artistivalmennuksesta tummaääninen Hiltunen poimittiin silloiseen Allstar Music Finland -levy-yhtiöön.

– Esikoisalbumini julkaistiin vuonna 2008. Sain tehdä levyn alan konkareiden kanssa. Tuottaja Esa Niemiseltä opin alasta enemmän kuin olisin oppinut missään koulussa koskaan, Hiltunen kiittää.

Levyn myötä aukenivat keikkapaikat, ja oululaislaulaja on tehnyt keikkaa siitä lähtien.

– Minua on aina kiinnostanut myös musiikkiestradiproduktioiden tuottaminen, joten sitä opiskelin Ikaalisissa myöhemmin. Siihen kategoriaanhan tämä Iskelmien ilta -konseptikin menee. Koen olevani enemmän viihdyttäjä kuin laulaja, jos näin voi erotella.

Hiltusella on myös päivätyö projektipäällikkönä pitkäaikaistyöttömien työllistymistä edistävässä hankkeessa.

– Musiikkiala on muuttunut muutamassa vuodessa radikaalisti. Keikat ja levymyynti ovat vähentyneet.

Hiltunen on ammatiltaan sosionomi ja nauttii kahden työn tuomasta tasapainosta.

– Kokeilin pari vuotta elättää itseni myös pelkällä musiikilla. Se oli kuitenkin tiukka tilanne, kun elätettävänä olivat silloin myös bändin jäsenet, Hiltunen miettii.

Kesä ja yötön yö saavat ihmiset vielä tanssilavoille.

– Minusta on hienoa, että saan esiintyä paikoissa, jotka ovat olleet toiminnassa jo vuosikymmeniä sitten. Lavakulttuuri on ihan omanlaisensa juttu. Ihmiset tykkäävät tanssia ja nauttia lavojen tunnelmasta, Hiltunen kertoo.

– Käytän usein tanssilavakeikoilla tilaisuuden hyväkseni ja käyn jututtamassa yleisöä. Monet heistä ovat eläneet täysillä sitä aikaa, josta me laulamme. Historia on käsin kosketeltavissa.

Iskelmien illassa on Hiltusen rinnalla toisena solistina Mika Peltoniemi ja taustalla nelihenkinen bändi.

Illan ohjelmisto ei koostu pelkistä hittibiiseistä. On käynyt niinkin, että joku on vinkannut keikalla biisistä, josta Hiltunen ei ole ollut ennen kuullutkaan.

– Niitäkin on päätynyt ohjelmistoon. Ihan mielettömiä helmiä.

Aitous on Hiltuselle tärkeää.

– Se näkyy paitsi esiintymisessäni, myös vaikkapa vaatevalinnoissani. Tämän mekon ostin Oulun Kontista seitsemällä eurolla, ja muutkin Iskelmien ilta -esiintymisvaatteeni ovat ehtaa retroa, nainen nauraa.

Iskelmien ilta Tyrnävän nuorisoseuran talolla 5.9.

FAKTA

Suvi Hiltunen

Syntynyt vuonna 1981 Oulussa.

Lauloi Kiimingin Kiurut -kuorossa 1994–2001.

Opiskeli Ikaalisten artistivalmennuksessa 2006.

Esikoisalbumi Oot valovuoden päässä 2008.

Mukana Yölintu-yhtyeen kesäkiertueilla 2008 ja 2009.

Opiskeli musiikkiestradiproduktioiden tuottamista 2010.

Olavi Virta 100 vuotta -konserttikiertueella Marko Lämsän kanssa vuonna 2015.

Iskelmien illan solistina ja tuottajana vuodesta 2013.

Iskelmien illan toinen solisti on seinäjokelainen Mika Peltoniemi. Bändissä soittavat Seija Väärälä, Juha-Matti Sipola, Heli Perkkiö ja Jarmo Toivonen.

Tekee myös pop/rock-keikkaa oman bändinsä kanssa.

www.iskelmienilta.fi

www.suvihiltunen.net

Aitous on Suvi Hiltuselle tärkeää. Tanssilavoilla pääsee lähelle yleisöä.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva