Kuvataiteilijan objektiloikka

Minna Jatkolan soivassa veistoksessa tuuli ja teräs synnyttävät kaupungin äänen.

Timo Myllykoski

Raahe

Kuvataiteilija Minna Jatkolan Raaheen suunnittelema purjemainen, tuulikannelta muistuttava soiva veistos Kaupungin ääni on taiteilijalle itselleen loikka tuntemattomaan – piipahdus taulujen maalaamisesta veistoksen suunnitteluun.

Jatkolalle oli alusta saakka selvää, että Pohjois-Pohjanmaan kulttuurirahaston Raahen kaupungille lahjoittamasta Pohjavirta-hankkeen teoksesta ei tule kaksiulotteista.

– Teen pääasiassa maalauksia, kookkaita kaksiulotteisia pintoja. Ajattelin heti, että tämä teos ei tule olemaan kaksiulotteinen, vaan siitä tulee objekti. Ei kuitenkaan staattinen liikkumaton veistos, vaan siinä pitää olla jotain liikettä, virtausta, tapahtumaa.

Yhtenä elementtinä teoksessa on nimensä mukaisesti ääni. Jatkolan mukaan teos reagoi ympäristöönsä eli tuuleen.

– Teoksen tärkeimmät teemat ovat tuuli ja teräs. Tuuli materiaalina, teräs raaka-aineena, hän sanoo.

Julkisen taideteoksen suunnittelu Raaheen oli Minna Jatkolalle mieluinen tehtävä. Etelä-Suomessa 1990-luvun puolivälistä lähtien asunut kuvataiteilija ja kuvataiteen opettaja on syntynyt ja käynyt koulunsa ylioppilaaksi saakka Raahessa.

– Oli kiinnostava ulottuvuus pohtia tavallaan etäisyyden takaa omaa paikallisuutta ja sen merkitystä. Ei ole kuitenkaan kyse siitä, että minulla olisi Raahessa vain historia, jotain taakse jäänyttä, koska minulla on ollut koko ajan ja on edelleen yhteys kaupunkiin, Jatkola toteaa.

”Raahelaiseen teräksen työstämisen taitoon ja osaamiseen pitäisi kiinnittää enemmänkin huomiota, siitä pitäisi olla ylpeä.”

Minna Jatkola

kuvataiteilija

Meri- ja teräskaupungin paikallishistoriaa ja paikallisuutta hän halusi korostaa sijoittamalla teräksestä valmistetun teoksen merenrannalle.

Myöhemmin Jatkola huomasi saaneensa mukaan myös yhteisöllisyyden.

– Teräksen työstämisessä oli hyvin paljon haasteita, vaikka teos on näennäisen yksinkertainen. En osannut ajatella, että tässä kävisi näin, että muodostuisi eräänlainen yhteisöllisen oppimisen työryhmä, jossa kaikki jakoivat tietoa ja pohtivat ratkaisuja teoksen toteuttamiseksi.

Toteutusvaiheessa taiteilijalle tärkeitä kumppaneita olivat oululainen teräsrakennesuunnittelija Matti Alasaarela, Raahen ammattiopiston hitsauksen opettaja Markku Kaivola sekä teoksen valmistaneet ammattiopiston opiskelijat Janne Piirainen ja Aleksi Koskela.

– Opiskelijat työskentelivät viime kevään, tammikuusta toukokuuhun, tämän projektin parissa. Minun kädenjälkeni teoksessa ei näy. Siinä näkyy minun suunnitelmani ja työryhmän osaamisen ja ammattitaidon kädenjälki, Jatkola sanoo.

Teoksen valmistaminen Raahessa oli Minna Jatkolalle tärkeä asia. Hän ei halunnut valmistaa teosta Helsingissä ja tarjoilla sitä valmiina raahelaisille.

– Halusin, että teos syntyy, kasvaa ja rakentuu Raahessa.

Loikka maalaamisesta kuusi metriä korkean ja 12 metriä pitkän teräsveistoksen maailmaan oli kuvataiteilijalle opettavainen ja innostava.

– Tietyllä tavalla se innosti, että tällaista voisi tehdä lisääkin. Toisaalta nyt minulla olisi todella iso kynnys lähteä tällaiseen projektiin. En heittäytyisi siihen enää niin huolettomasti, koska nyt tiedän kuinka paljon sitoutumista, aikaa ja yhteistyötä eri tahojen kanssa näin mittava projekti vaatii.

Minna Jatkola etsi Kaupungin ääni -teokselle sijoituspaikkaa, josta on näköala merelle. Paikka löytyi Raahen kalasataman läheisyydestä Helmilaiturintien varrelta. – Olen pohtinut, että teos luo samalla sen paikan merkityksen uudelleen.

Teräs luo kaupungin identiteetin

Timo Myllykoski

Raahe

”Oman tehtaan” teräs oli Minna Jatkolalle luonnollinen valinta täyttämään Pohjavirta-kokonaisuuteen kuuluvan teoksen reunaehdot paikallisuudesta ja paikallishistoriasta.

– Halusin käyttää terästä, koska Raahe on teräskaupunki. Teräs esiintyy teoksessa myös työn tuottajana ja ihmisten tuojana kaupunkiin.

Raahessa 1974 syntynyt Jatkola tietää Rautaruukin, nykyisen SSAB:n, merkityksen kaupungille. Hänen omat vanhempansakin muuttivat 1970-luvulla Nivalasta Raaheen nimenomaan terästehtaan takia.

– Aikoinaan omassa kaveripiirissäni ja naapurustossa melkeinpä jokaisen lapsen vanhemmista ainakin toinen oli töissä tehtaalla. Olen myös itse työskennellyt muutamana vuonna kesätöissä valssaamolla.

Terästehdasta Jatkola luonnehtii ”hirveän voimakkaaksi” identiteetin luojaksi Raahelle. Terästehtaan myötävaikutuksella kaupunkiin syntyneen konepajateollisuuden hän toivoisi saavan myös sille kuuluvan arvostuksen.

Kaupungin ääni -teoksen valmistuksessa halusin nostaa erityisesti esille Raahessa olevan teräksen työstämisen osaamisen ja konepajateollisuuden.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva