Iin kunta osaa tukea kyliänsä

Kylämyönteisyys on iiläisittäin aktiivisuutta, yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä.

Helge Murtovaara

Ii

Suomen Kuntaliitto ja Suomen Kylätoiminta ry palkitsivat Iin vuoden 2015 Suomen kylämyönteisimpänä kuntana.

Pohjois-Iin kyläyhdistyksen puheenjohtajan Anita Sieväsen mielestä kunnassa on huomattu, että aktiivinen kylätoiminta lisää kunnan vetovoimaa niin asumisessa kuin matkailussa.

– Meitä kyläläisiä ja kylätoimintaa tukemalla saadaan kylien vahvuudet ja osaaminen koko kunnan hyväksi. Kylät ovat omien alueidensa asiantuntijoita, joita kuulemalla voidaan tehdä entistä kustannustehokkaampia päätöksiä.

Alarannan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Mika Hast puhuu yhteisöllisyydestä ja positiivisesta ajattelusta. Kun kylällä puuhataan jotakin, niin kunta on hyvin mukana.

– Tuen ei aina tarvitse olla rahaa, vaan se voi olla myös ammatillista osaamista, näkemystä, kokemusta ja varsinkin erilaisia kontaktipintoja. Kaikista on apua.

Sievänen kehuu kunnan puskurirahaa, jonka avulla kyläyhdistykset saavat nollakorolla rahoitusta hankkeiden maksatuksen ajaksi.

– Hankkeiden toteuttamisessa se on erinomainen apukeino. Jos kylillä tehdään kunnostuksia tai parannetaan jotakin, siitä tehdään hanke. Niihin tarvitaan omaa rahaa jo heti alussa ja kunta antaa sen alusta lähtien, Sievänen sanoo.

Kunta antaa vuosittain 20 000 euroa niin Iin kuin Kuivaniemen lähineuvostolle.

Vuodesta 2007 lähtien lähineuvostot ovat myöntäneet yhteensä 360 000 euroa iiläisille kylille kunnan omasta budjetista.

Kylien hanketoiminnalla on saatu kuntaan myös paljon ulkopuolista rahoitusta. Pohjois-Iin hankkeille on Sieväsen mukaan saatu Leader-tukea tai rahoitusta Pohjois-Pohjanmaan ely-keskukselta.

– Kunnanjohtaja mukaan näissä kyläyhdistysten hankkeissa ei ole mitään merkittävää riskiä kunnan taloudelle, Sievänen kertoo.

Kylämyönteisyys tarkoittaa Sieväsen mielestä iiläisittäin yhteistyötä. Jos kyläläiset tekevät osansa, on kuntakin halukas osallistumaan. Jos kyläyhteisö kokee, että jotakin pitäisi olla enemmän, Hastin mielestä kunta ei tuo niitä pelkästä toiveesta.

– Meidän pitää itse nähdä vaivaa asioiden eteen ja panna itseämme likoon. Kyllä kunnasta tulee tukea ihan laidasta laitaan, taloudellisista asioista tekniseen neuvontaan saakka, jos meillä on halua niitä toteuttaa, Hast selventää.

Iissä ollaan Sieväsen mukaan vain yhteisöllisiä ja aktiivisia sekä tehdään paljon yhteistyötä.

– Lisäämällä kylä-sanaan yksi kirjain saadaan se myönteinen sana, joka kuvastaa hyvin asennetta, jolla koko kuntaamme yhteisesti kehitetään, Sievänen tiivistää.

Fakta