Kosteikko vähentää Jäälin-järven vesistön kuormitusta

Omatoimisuus kustannustehokas ja nopea tapa hoitaa vesistöjä.

Helge Murtovaara

Oulu

Kalamäen kosteikko Jäälinjärven kaakkoispäähän alkaa olla viimeistelyä vaille valmis. Se on Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistyksen yhdeksäs Jäälinjärven valuma-alueella toteuttamista vesihuoltohankkeista.

Yhdistyksen sihteeri Birger Ylisakko-oja luonnehtii hanketta yhdistyksen suurimmaksi ja kauneimmaksi. Kokonaisuus sisältää muun muassa lietteenkeruujärjestelmän, pintavalutusta, matalikkoja ja syvänteitä sekä tulvajuoksutusrakenteita.

Kosteikon tarkoitus on vähentää veden mukana liikkuvaa kiintoaineitta ja ravinteita. Heinäkuun loppupuolelle yltänyt tulva sekoitti hieman analyysejä, mutta tehtyjen analyysien ja ennusteiden mukaan kosteikko parantaa Jäälinjärven veden laatua.

Kun pintavalutuskentät saavat päällensä kasvillisuutta, ne toimivat normaalisti.

– Uskotaan, että pintavalutuskentät ja matalikot toimivat ravinteiden kerääjinä hyvin.

Vuonna 2011 perustettu vesienhoitoyhdistys on parantanut vesien tilaa toteuttamalla muun muassa kosteikkoja ja pintavalutuskenttiä, harjoittanut hoitokalastusta, edistänyt asutuksen kuormituksen vähenemistä ja tehnyt tutkimuksia.

Hoitokalastus käynnistettiin jo vuonna 2011 ja seuravana vuonna käynnistyi ensimmäinen rakennushanke. Ylisaukko-ojan mukaan vedenlaadun parantaminen, diplomityö, tutkimukset, kunnostussuunnitelma ja lupamenettely mukaan lukien, on maksanut noin 150 000 euroa.

Talkootyötä hankkeissa on tehty noin 6 000 tuntia. Jos määritelmässä käytetään virallista kymmenen euron tuntihintaa, talkootyön hinta nousee 60 000 euroon. Noin puolet 150 000 eurosta kului Kalamäen kosteikkoon, jossa talkootunteja kertyi noin tuhat.

Päärahoitus hankkeelle on tullut Metsäkeskuksen Kemera-rahoista. Jäsen- ja tukimaksujen lisäksi yhdistys on saanut rahoitusta Pohjois-Pohjanmaan ely-keskukselta, Kiimingin kunnalta, Euroopan aluekehitysrahastolta sekä K-Supermarket Jääliltä.

– Tällä tavalla toteutettuna toiminta on kustannustehokasta ja nopeaa. Neljässä vuodessa on tehty aika paljon työtä. Nyt valuma-alue alkaa olla kunnossa.

Jäälinjärven ympäri pääsee nyt hyvin kulkemaan. Koiranulkoiluttajat, lenkkeilijät, pyöräilijät ja ratsastajat ovat löytäneet reitit ja hienon maiseman.

Kalamäelle on Ylisaukko-ojan mukaan tarkoitus vielä rakentaa laavu ja lintutorni.

– Vesilintuja on jo nyt näkynyt kosteikolla. Kun kentät alkavat kasvaa kunnolla, tulee lintujakin enemmän. Kun tämä on niin lähellä kylää, alueella on virkistysarvoakin, Ylisaukko-oja sanoo.

Vesistöjen kunnostamista on helpottanut asiantuntijaverkosto.

Siihen on kuulunut edustajia ely-keskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta, Metsäkeskuksesta, Oulun kaupungilta, Kiimingin kalastuskunnasta ja Kiimingin jakokunnasta.

Neljän vuoden mittainen työ on Ylisaukko-ojan mielestä osoittanut, että asukkaiden omatoimisuus on kustannustehokkain tapa hoitaa vesistöjä, kun valtion ja kuntien resurssit vesistöjen kunnostamiseen ovat vähäisiä.

Jäälissä on nyt myös keskusteltu jo siitäkin, että vastaavanlaista asukkaiden omatoimista kehittämistyötä voitaisiin laajentaa myös muille toimialoille yhteistyössä kaupungin kanssa.