Oulun kehätie kaupungin kontolla

Pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun kehäteiden investoinnit ja ylläpidon hoitaa valtio.

Markku Rättilä

Oulu

Siinä missä esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja Tampereella risteilevät keskeiset kokoavat liikenneväylät, niin sanotut kehätiet, ovat valtion hoitamia teitä, Oulun kehäyhteys Nuottasaaresta Oulunsuun, Ruskon ja Kuivasjärven kautta Pateniemeen on lähes kokonaan kaupungin kontolla.

Käytännössä siis valtio kustantaa pääkaupunkiseudun ja Tampereen kehätiet, mutta Oulun kehäväylän vain pieneltä osin. Esimerkiksi rakenteilla olevan Poikkimaantien sillan kustannukset ovat noin kymmenen miljoonaa euroa. Tien ylläpito nielee sekin vuosittain ison läjän oululaisten veronmaksajien euroja.

Valtiota tieasioissa Oulussakin edustavan Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen johtaja Matti Räinä tuntee hyvin syyt, miksi Oulun kehäyhteys on pääasiassa kaupungin kontolla. Hän on istunut asiaa koskevissa neuvotteluissa pöydän molemmilla puolilla.

– Työnjako valtion ja kuntien kesken käydään läpi neuvotteluissa.

Asiaa perkattiin Räinän mukaan isossa prosessissa kaupungin ja valtion kesken kymmenkunta vuotta sitten. Sen jälkeen siihen ei ainakaan toistaiseksi ole palattu.

– Silloin käytiin läpi, mitkä ovat yleisiä teitä ja mitkä katuja.

Teiden status määritellään asemakaavassa. Työnjako noudattaa sitä.

Avoimiakin kysymyksiä jäi, kuten se, missä yleinen tie muuttuu kaduksi.

Räinä myöntää, että käytännössä tiekeskusteluissa molemmat osapuolet vaalivat etujaan ja pyrkivät sysäämään kustannukset toiselle.

”Työnjako valtion ja kuntien kesken käydään läpi
neuvotteluissa.”

Matti Räinä

ylijohtaja,
Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus

Työnjaon mukaisesti valtio hoitaa Oulun kehäyhteydessä Poikkimaantien osuuden Terminaalitien ja Kainuuntien (valtatie 22) väliltä. Siitä eteen päin tie on kaupungin katu. Poikkeuksia löytyy Raitotieltä, jossa osa on yleistä tietä, osa kaupungin ylläpitämää.

– Siinä tapahtuu sellainen muutos, että kaupunki on ottamassa koko Raitotien osuuden hoitoonsa, Räinä toteaa.

Perustelu työnjaolle on se, että Äimärautio–Kainuuntie-väli on enemmän alueellinen liikenneväylä, kun taas muu kehäväylän osuus on pääasiassa kaupunginosien välistä sisäistä liikennettä, jonka hoito on kaupungin asia.

– Niillä osuuksilla ei ole samanlaista roolia kuin vaikkapa pääkaupunkiseudun kehäteillä, Räinä valaisee.

Räinän mukaan Oulun seutua ei kohdella teiden osalta sen huonommin kuin muitakaan alueita.

– Tämä on kuitenkin mielenkiintoinen ja kiihkeää keskustelua herättävä aihe.

Muutosta Oulun kehäväyläasiaan ei ole odotettavissa. Oulun kaupunginjohtajan Matti Pennasen mukaan asiaa on kyllä mietitty kaupungin taholla ja siitä on epävirallisesti keskusteltu. Siihen ei kuitenkaan haluta tuhlata nyt ruutia, kun käsissä on paljon tärkeämpiäkin liikennehankkeita.

– Nelostie, rautatie ja väylä satamaan ovat keskeisiä hankkeita. Oulu–Kemi-tie vie 150 miljoonaa euroa, yhteensä väylähankkeet yli 200 miljoonaa. Pitää olla realisti. Paukkuja ei kannata panna moneen paikkaan.

Pennasenkin mukaan kehäväylä palvelee pääosin kaupungin sisäistä liikennettä, vaikka siihen kohdistuu enenevässä määrin myös alueellista liikennepainetta.

Fakta