Kun Kaisu pääsi valitsemaan

Näyttely Kalevan taidekokoelmasta avautuu taidemuseossa.

Anne Helaakoski

Kalevan toimitaloon sijoitettujen taideteosten viereen on ilmestynyt punaisia post-it-lappuja. Laputtajina ovat olleet Oulun taidemuseon amanuenssi Outi Dekker ja Kalevan entinen kulttuuritoimituksen päällikkö Kaisu Mikkola.

Laputetut teokset ovat lähdössä taidemuseossa lokakuussa avattavaan Kaisun valinnat – 68 ja 89 ynnä muut hullut vuodet -näyttelyyn. Näyttelyyn on tulossa noin 60 teosta Kalevan taidekokoelmasta. Niitä tukemaan ja rinnastamaan ripustetaan vielä noin 30 teosta taidemuseon kokoelmista.

Kalevan taidekokoelman teoksia on ollut esillä näyttelyissä aikaisemminkin, ja Mikkolan Kalevan toimitalossa vetämät taidekierrokset ovat olleet hyvin suosittuja. Silti idea taidemuseon näyttelystä oli käytännössä sattumaa, kertoo amanuenssi Outi Dekker.

– Taidemuseoon oli aika tehdä uusi kokoelmanäyttely, ja mietimme minkälainen näyttely olisi mielenkiintoinen ja monipuolinen. Syntyi ajatus, lähtisikö Kaisu Mikkola kuraattoriksi ja ehkä samalla saisimme Kalevasta teoksia esille.

Kalevan taidekokoelmaa on kartutettu vuosikymmeniä, ja nyt siinä on noin 800 teosta. Luulisi, että noin 60 teoksen valitseminen moisesta määrästä on vaikeaa.

– Suurin vaikeus oli, mihin valinnat painottaa. Katsoin, että oululaiselle yleisölle on tärkeä selittää Kalevan virolaisen taiteen osuus, kertoo Mikkola.

Kaleva perustettiin vuonna 1899 vaalimaan omaa identiteettiä ja kulttuuria venäläistämistä vastaan. Neuvosto-Eestissä 1980-luvulla tilanne oli samantapainen. Siellä pidettiin taiteen ja kulttuurin avulla yllä identiteettiä.

– Sieltä juontaa juurensa Kalevan virolaisen taiteen kokoelma, selittää Mikkola.

Näyttelyn alaotsikossa mainitut vuodet tarkoittavat Euroopan hullua vuotta 1968 sekä Berliinin muurin murtumista 1989.

Yksi näyttelyn ideoista onkin muistuttaa, että aina vaikeina aikoina juuri kulttuuri pitää pystyssä omaa identiteettiä.

Virolaisen taiteen lisäksi näyttelyyn on valittu tiettyjä teosryhmiä. Mukana ovat muun muassa Kalervo Palsan kolmikko Paluu, Odotus ja Lähtö, jotka saavat rinnalleen taidemuseon teoksia.

Näyttelyyn pääsevät myös Vilho Lammen kolme keskeistä työtä, Sininen ämpäri, Tyttö jään reunalla sekä Tyttö ja nukke.

– Yksi teos, mikä tuli heti mieleeni, oli Lammen Sininen ämpäri. Se seurustelee taidemuseon kokoelmissa olevan saman nimisen Niilo Hyttisen teoksen kanssa. Siinä mies juoksee sininen ämpäri päässä kohti Brysseliä. Siitä tulee näyttelyn tunnustyö.

Mukaan on myös päässyt Kaisu Mikkolan henkilökohtaisia suosikkeja. Muun muassa taidemuseon kokoelmissa olevaa Helena Junttilan Kittilä-työtä Mikkola mieli aikoinaan itselleen. Kaupunki ehti sen kuitenkin ostaa kokoelmiinsa. Nyt sitä voi ihailla Kalevan taiteen rinnalla.

Mikkola tietää, että valinnoista tulee taatusti sanomista.

– Näkökulman vuoksi olen joutunut jättämään pois paljon hyviä taiteilijoita. Mutta kun valitaan, niin valitaan. Kun olin valitsemassa Finlandia-palkinnon saajaa, minulle tultiin sanomaan, että minä olisin kyllä tehnyt toisin. Minä sanoin, että nämä ovatkin Kaisun valinnat. Ja silloin ottaa myös vastuun.

Fakta