Artikkelin lähde Kaleva
Ensi vuonna kuvien tausta vaihtuu teräkseen kuten alun perin suunniteltiin.
Ulla Ingalsuo, teksti ja kuvatKuusamo99-vuotiaan entisen kunnanjohtajana Lauri Tammen kasvoprofiili on verhoiltu pakkasella ja tunturin tykkypuilla. Matkailuyrittäjä Anne Murron poskella asuu metso, ja terveydenhoitaja Ebba Ahosen takaraivolla kiemurtelee Kitkajoki. Kuusamon torille tulijoita tervehtii valtavankokoisissa valokuvissa kahdeksan kuusamolaista, joilla kaikilla on ainutlaatuinen suhde paikkakuntaan ja sen luontoon.
Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahaston Pohjavirta-hankkeen kolmanneksi viimeinen teos, valokuvataiteilija Meeri Koutaniemen Kyliltä kuultua, paljastettiin perjantaina Kuusamossa. Fotomontaasissa Koutaniemi yhdistää henkilö- ja luontokuvan mielenmaisemaksi. Kasvojen rajat häipyvät metsiin ja maisemaan.
Osa teoskokonaisuutta on Kahdeksan vuodenaikaa -julkaisu, jossa Koutaniemen kuvia täydentävät toimittaja Reetta Rädyn henkilöhaastattelut. Koutaniemen mukaan kollaasi toimii myös itsenäisenä valokuvateoksena.
Kaksiosaiseksi aiotusta teoksesta tuli toimitusepäselvyyksien vuoksi viime hetkellä kolmiosainen, kun Outokummulta tilatut teräslevyt myytiin erheessä muualle. Vanerilevyille tulostetut kuvat lähtevät kiertämään spontaanisti Kuusamoa sitten, kun teräksiset saadaan valmiiksi ja paikoilleen.
Kyliltä kuultua – Kahdeksan vuodenaikaa -projekti kertoo kuusamolaisten suhteesta kotiseutuunsa, kanssaihmisiin ja luontoon. Haastateltavat kertovat arkisia asioita sodasta, työstä, hiljaisuudesta, rakkaudesta, arjesta maaseudulla ja hetkistä luonnossa.
– Kuusamolainen näkee ja tuntee ympärillään luonnonvoiman ja ammentaa siitä elonsa ja selviytymisensä. Yksilötarinoiden kautta pääsimme kuulemaan myös Kuusamon historiaa, sanoo Koutaniemi.
Hän kuvasi kaksikon valitsemia henkilöitä sillä aikaa kun Räty heitä haastatteli.
98-vuotiaan Lauri Tammen, 95-vuotiaan Meeri Laisin ja kuuden muun kuusamolaisen hyvin henkilökohtaiset tarinat sitkeydestä, maahisista soilla ja kahdeksasta vuodenajasta ovat saaneet työparin kiitollisuudesta hiljaiseksi.
– Monta kertaa itkimme yhdessä kun pääsimme ulos haastateltavan kodista, Räty paljastaa.
Kuusamolaissyntyisille naisille vuoden mittainen projekti on ollut matka takaisin kuusamolaisuuteen.
– Kaikkia haastateltavia yhdistää nöyrä, mutta itsestään selvä suhde luontoon ja ylpeys siitä, mitä meillä on. Ehkä siinä on tämän teoksen sanoma, Räty sanoo.
Myös Koutaniemi sanoo arvostavansa kuusamolaisten mutkatonta luontosuhdetta.
– Toivon kuvien ja tarinoiden kannustavan meitä kaikkia kokemaan onnea ja ylpeyttä kotiseudustamme ja sen luonnosta. Näissä maisemissa me rakastamme ja olemme rauhassa, kotona.
Kuvajournalisti Meeri Koutaniemi ottaa teoksen myötä ensimmäiset askeleensa julkisen taiteen parissa.
– Hän avaa teoksella uuden sivun omalla polullaan, joka nyt kulkee kotoisan kuusamolaisen maiseman läpi, sanoo hankkeessa Koutaniemeä lähikuraattorina kannustanut Antti Tenetz.
– Kuviin liittyvät tarinat ja monimediainen teos korostavat suurta, metsään, jokivarteen ja paikkaan sidottua, jo kivikaudelta kerrottua tarinaa ihmisen elämästä. Vanha tarina on toteutettu raikkaasti ja nykyaikaisin keinoin.
Julkisen taideteoksen paljastaminen Kuusamossa sai väen liikkeelle. Toista sataa ihmistä oli kuulemassa perjantaina torilla teoksen taustoista. Ammattikalastaja Juha Korhosen kuvassa on myös järvenrantaa. Kuvan kohde sanoo tunnistavansa siitä itsensä ja olevansa ylpeä, että pääsi mukaan nykyaikaiseen Kuusamon kotiseututeokseen.Viidennen polven kuusamolainen, Käylässä Kallunkijärven rannalla asuva Juha Korhonen sanoo, että ihminen ei voi olla ehjä ja kokonainen, jos hän ei tunne omia juuriaan.
– Pitää hyväksyä itsensä, olla armelias itselle. Täytyy tuntea omaa sukua, täytyy tietää ja tuntea omaa juurta, sanoo kahden puoliksi englantilaisen lapsen isä.Nuoruuden mutka maailmalla opetti Korhoselle kotiseudun arvon.
– Mahottomia määriä ei ole maallista mammonaa, mutta tärkeämpää on se, että on löytänyt oman paikkansa.
– Suht koht oon sen paikkani universumissa hahmottanut, hän sanoo.
Korhonen kertoo kavereiden vitsailleen, että enää ei torillekaan pääse ilman Korhosen valvontaa. Fotomontaasissa torin kuvassa Korhosen poskella on keväinen rantamaisema, jossa näkyy vielä muutamia lumikinoksia.
Kalastajan vuodenaika Kuusamon kahdeksasta vuodenajasta on kuitenkin juhannuskesä. Juhannuksen syntynyt mies sanoo, että kesäinen aamu Kuusamossa on suunnilleen parasta mitä on.
– Siinä on omaa rauhaa ja vapautta, se on minun oma hetkeni.
Valokuvataidetta arvostavan mielestä Kuusamossa nyt julkistettu teos on paitsi kunnianosoitus luonnolle ja teoksen henkilöille, ennen kaikkea taidetta, jota tarvitaan Kuusamon katukuvaan.
Artikkelin lähde Kaleva