Artikkelin lähde Kaleva
Maakunnassa ainutlaatuisen puulajipuiston kunnostukseen haetaan leader-rahoitusta.
Markku RättiläLiminkaRapistumaan vuosien saatossa päässyt Limingan keskustan lähellä Liminganjokivarressa sijaitseva Alakestilän arboretum aiotaan kunnostaa.
Laajasti kotimaista ja ulkomaista puulajistoa esittelevän, noin kolmen hehtaarin laajuisen puiston juuret ovat 1930-luvulla.
Sen perusti kunnallisneuvos Kalle Arvola vaimonsa Katri Arvolan kanssa Alakestilän tilan maille.
Arboretumissa on kasvanut enimmillään pari sataa erilaista puuta, muunnosta, lajiketta ja alalajia.
Jokilaakso muodostaa kasvustolle suotuisan mikroilmaston, jonka ansiosta arboretumissa menestyvät myös eteläisempään ilmastoon tottuneet lajit.
Kunta havahtui tilanteeseen sen jälkeen kun luonnonsuojeluyhdistys Lakeuden Luonto ry. teki aloitteen arboretumin paremmasta hoitamisesta.
– Kunta otti hienosti kopin asiasta, Lakeuden Luonnon puheenjohtaja Riitta Kärki kertoo.
Limingan kunnan teknisen johtajan Simo Pölläsen mukaan kunta suhtautuu myönteisesti aloitteeseen.
– Kohde on Limingalle merkittävä. Se vaatii ehostuksen ja myös voimavarat sen ylläpitämiseen.
Lakeuden Luonto esittää myös aloitteessaan sitoutumista pitkäjänteiseen lajiston hoitoon ja ylläpitämiseen.
Metsäkeskustakin kunnostushanke kiinnostaa.
Tarkoitusta varten haetaan EU:n, valtion ja kuntien panostuksesta koostuvaa leader-rahoitusta.
Pöllänen ja Limingan kunnan puutarhuri Marja-Riitta Vavuli-Kiviniemi eivät vielä osaa arvioida, paljonko rahaa kunnostus nielee.
– Paljon työtä se vaatii. Metsuri ei voi tulla arboretumiin ja raivata paikkaa tuosta vain. Pitää olla tarkasti tiedossa, mitä puista esimerkiksi poistetaan, Pöllänen toteaa.
Hän arvelee, että yhdessä kesässä hommaa ei saada tehtyä, vaan siihen menee vielä toinenkin suvi.
Osa työstä voidaan tehdä talkoilla, johon ainakin luonnonsuojeluyhdistys ilmoittaa heti sitoutuvansa.
Jonkin verran alueella on jo raivattu umpeen kasvanutta pöpelikköä. Kauttaaltaan arboretumia ei tarvitse paikkailla, vaan siellä on myös hyvässä kunnossa olevia osia.
Puuston ja muun kasviston ohella rakennukset ja rakennelmat kaipaavat kunnostusta.
– Kaikkea ei toki tarvitse kunnostaa, vaan puiston vanhuus saa näkyä, Vavuli-Kiviniemi sanoo.
Kunnostuksen yhteydessä arboretumin puulajisto halutaan inventoida uudelleen niin, että kunkin lajin ja yksilön paikkatieto saadaan tallennettua.
– Näin puiden ja puuryhmien paikkatiedot säilyvät, vaikka siitä kertova opaste katoaisi, metsäneuvoja Kyllikki Maaranto Metsäkeskuksesta toteaa.
Kunnostus vaatii Maarannon mukaan yksityiskohtaisen hoitosuunnitelman, josta voi katsoa mitä toimenpiteitä millekin kohteelle pitää tehdä, mikä on tärkeää, mikä vähemmän tärkeää.
Suunnitelmassa tieto säilyy, vaikka asian kanssa tekemisissä olevat ihmiset vaihtuvat.
Arboretumista halutaan tehdä myös mobiiliversio, jonka kautta vierailijat voivat saada laajempaa tietoa paikasta ja sen kasvillisuudesta.
Puistossa on noin 120 puulajia ja 60 erilaista pensasta.
Koivuja muunnelminen on useita. Kaksi koivuista on kotoisin ulkomailta, paperikoivu Pohjois-Amerikasta ja kivikoivu Aasiasta.
Kuusia on kuutta lajia, mielenkiintoisimpina käärme- ja riippakuuset.
Pihtalajeja on viisi, harvinaisin niistä aasialainen ohotanpihta.
Mäntylajeja on neljä, muunnoksineen yhteensä kymmenkunta. Viisineulaisia ovat siperiansembramänty ja makedonianmänty, kaksineulasmäntyjä kotoinen metsämänty ja kontortamänty Pohjois-Amerikan länsirannikolta.
Pihlajissa löytyy luonnonvaraisten koti-, ruotsin- ja suomenpihlajan lisäksi myös japaninpihlaja ja amerikanpihlaja. Risteymäpihlajia puistossa edustaa taatanpihlaja.
Alakestilän arboretumin arvokkaimpana pajulajina pidetään lakeuden jokivarsissa esiintyvää uhanalaista jokipajua.
Limingan kunnan tekninen johtaja Seppo Pöllänen, puutarhuri Marja-Riitta Vavuli-Kiviniemi sekä Lakeuden luonnon Valtteri Kontturi ja Riitta Kärkiihastelevat käärmekuusta, yhtä arboretumin kummajaisista. Laji on muunnos tavallisesta kuusesta.
Artikkelin lähde Kaleva