Vielä yksi romaani

Anna Kilponen Kaleva
Oulu Viime vuosina rockmuusikko Kauko Röyhkä on keskittynyt kirjallisessa tuotannossaan henkilökuviin. Hänen kirjansa Venäjällä superjulkkikseksi nousseesta, näyttelijä Ville Haapasalosta on ollut pitkään Suomen myydyimpiä. Myös kirjan tuore jatko-osa on herättänyt mielenkiintoa.
Kirjojen menestys on saanut Röyhkän pohtimaan kirjailijuuttaan uudelleen.
"Kirjoitan vielä yhden romaanimuotoisen kirjan. Katsotaan sitten, mitä jatkossa ehtii tekemään. Romaanin kirjoittaminen on työlästä hommaa. Romaanit voivat jäädä vähälle huomiolle ja myynti vaatimattomaksi. Se turhauttaa välillä."
Röyhkälle itselleenkin ensimmäisen Haapasalo-kirjan "Et kuitenkaan usko..." (Docendo, 2013) myyntiluvut ovat olleet yllätys.
"Tiesin, että kirja tulee myymään, mutta en olisi uskonut, että se myy 50 000 kappaletta. Se on tämmöisenä aikana melkoinen juttu", Röyhkä kertoo.
Myös hänen uutuuskirjansa extreme-seikkailija Arman Alizadista on herättänyt mielenkiintoa.
"Tämän tyyppinen kirjoittaminen sopii minulle hyvin. Minulla on nyt kädet täynnä töitä ainakin viideksi vuodeksi eteenpäin."
Röyhkä on aloittelemassa toistaiseksi viimeisen romaaninsa kirjoittamista. Kyseessä on Miss Farkku-Suomi -trilogian päätösosa. Kaksi edellistä osaa Miss Farkku-Suomi (Like, 2003) ja Poika Mancini (Like, 2013) sijoittuivat pitkälti Ouluun, mutta kolmannessa osassa siirrytään jo kauemmaksi.
"Kirja tulee sijoittumaan suurimmaksi osaksi Portugaliin, minne tein 1980-luvun lopulla monen kuukauden mittaisen matkan. Siellä tapahtui jotain, mistä haluan kirjoittaa", Röyhkä kertoo.
Röyhkän menestyneimpiä romaaneja ovat olleet Finlandia-ehdokkaanakin ollut Kaksi aurinkoa (Like, 1993) omaelämäkerrallinen Miss Farkku-Suomi ja viimeisin romaaninsa Poika Mancini, jonka näytelmäversio saa tänään lauantaina ensi-iltansa Oulun kaupunginteatterissa.
Röyhkä saapuu ensi-iltaan myös itse - avoimin mielin ja uteliaana.
"Tosi hauskaa tulla taas Ouluun ja kattoa meininkiä. Kiva, että Oulun kaupunginteatteri esittää Poika Mancinin. Esityksessä on hyviä laulajia ja musiikki isossa roolissa", Röyhkä kiittelee. Hän arvelee näytelmän tuovan myös lisää elinaikaa kirjalle.
Ensin ohjaaja Janne Kuustien suunnitelmissa oli tehdä Miss Farkku-Suomi kaupunginteatteriin, mutta silloinen teatterinjohtaja Mikko Kouki halusi ehdottomasti kantaesityksen. Työryhmä sai käsiinsä Poika Mancinin tekstin jo käsikirjoitusvaiheessa.
"En ole koskaan ollut kauhean herkkä töideni suhteen, sillä eivät ne mitään suuria salaisuuksia ole."
Röyhkä on antanut teatterintekijöille muutenkin vapaat kädet. "Tärkeintä, että esitys on toimiva."
Röyhkä sanoo kunnioittavansa näytelmäversiota itsenäisenä taideteoksena.
"Yritän olla ajattelematta kirjaa. Esitys kääntyy joka tapauksessa toisenlaiseksi kuin alkuperäiset visioni. Jos kirjailija sekaantuu liiaksi muiden tekemisiin, hommat menevät usein riitaisiksi ja hankaliksi. Silloin ei toteudu kenenkään visio. En puuttunut myöskään Miss Farkku-Suomi -elokuvaan millään tavalla."
Näytelmässä kuullaan myös Röyhkän tekemää musiikkia, ja osa biiseistä on ennen julkaisemattomia.
"Mulla on paljon ylimääräisiä kappaleita, koska olen niin kova tekemään biisejä. Annoin tekstejä teatterin käyttöön ja lähetin demoja. Osallistuin muutamiin näytelmäharjoituksiin, joissa biisit kuulostivat ihan hyviltä."

Myös Röyhkästä itsestään on julkaistu tänä syksynä kirja Kauko Röyhkä (virallinen) (Like). Hänen vaimonsa Olga Välimaan toimittama kirja perustuu Röyhkän keskustelua herättäneisiin Facebook-päivityksiin.
Hän sanoo kirjoittavansa Facebookiin joka päivä, sillä lyhyet tekstipätkät ovat nopeita kirjoittaa, kun on inspiraation hetki.
"Siitä on tullut minulle kirjallinen foorumi, melkeinpä omaelämäkerrallinen juttu."
Viime aikoina Röyhkä on päivityksissään muistellut lapsuuttaan ja nuoruuttaan Oulussa. "Olen lukenut Knausgårdin viimeisintä Taisteluni-kirjaa, jossa kuvataan hyvin nuoruutta 1970-luvulla. Se on innostanut itseänikin muistelemaan."
Kirjoittamisen ohella Röyhkä keikkailee ja tekee musiikkia sekä The Boots -yhtyeen että Uhrijuhlan kanssa. Muusikkous ja kirjailijuus ovat kulkeneet käsi kädessä jo 1980-luvun alusta saakka. Kirjoittamisessa Röyhkällä tosin oli 80-luvun lopusta 90-luvun puoliväliin pitempi tauko.
"Nykyään rahaa tulee molemmista varmaan yhtä paljon", hän sanoo ja nauraa päälle.
Silti Röyhkä sanoo tuntevansa ulkopuolisuutta niin kirjailija- kuin muusikkopiireissäkin.
"Olen ollut aina ulkopuolinen. Muusikkopiireissä olen enemmän kirjailija ja kirjailijapiireissä muusikkko. En esimerkiksi tiedä, mitä kustannusmaailmassa tapahtuu, vaikka jotkut elävät sitä maailmaa aika täysillä."



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva