Artikkelin lähde Kaleva
Carita Forsman Kaleva
Oulu "Hanke etenisi vieläkin rivakammin, jos yhdistys saisi rakennuksen omaan haltuun", sanoo Kulttuurivoimala ry:n puheenjohtaja Kari Lunnas.
Hän on mittaillut siilon seiniä jo vuodesta 2009. Kemissä Kulttuurivoimalan vastaava projekti hautautui juuri siihen, ettei kaupunki ollut valmis luovuttamaan tiloja yhdistykselle.
"Nyt en pelkää samaa, sillä meillä on asiasta alustava sopimus Oulun kaupungin kanssa. Nyt vain pitäisi saada päätöksiä aikaan. Useita vuosia olemme tässä jo odotelleet", lisää Lunnas.
Haltuun saanti vauhdittaisi Lunnaksen mukaan rakentamisprojektia tuntuvasti.
"Meillä olisi yhdistyksenä silloin helpompi saada rahoituskanavia auki. Liiketoimintaa tämä ei ole, mutta sen tyyppisiä elementtejä tähän voidaan sisällyttää. Tukirahoituspolitiikka sitten myöhemmin ratkaisee, voisiko omistuspohja olla säätiö, yhdistys tai jokin muu."
Vuonna 2006 siilo varattiin tontteineen Suomen Luterilaiselle Evankeliumiyhdistykselle. Vuotta myöhemmin yhdistys ilmoitti luopuvansa kappelisuunnitelmastaan, vaikka Oulun kaupunki tarjosi siiloa ilmaiseksi. Pari vuotta myöhemmin kaupunki myönsi Toppilan siilorakennuksen varauksen Kulttuurivoimala - Culture Power Station ry:lle ja ehtona oli, että varaaja esittää alustavan suunnitelman 2009 ja käyttö alkaa syyskuussa 2011.
"Samalla tiellä ollaan, mutta paljon on saatu aikaan. Maksamme edelleen vuokraa 50 euroa kuukaudessa. Jo 2009 meillä oli kaupungin kanssa suunnitelma, että kun saamme tietyt toimenpiteet tehtyä, siilo luovutetaan meille. Ensimmäinen toimenpide oli, että alakerta tehdään turvalliseksi ja että täällä voidaan järjestää tilaisuuksia", kertoo Kari Lunnas.
Nuo toimenpiteet on täytetty, ja siilossa on pidetty vuosien varrella lukuisia tapahtumia ja tulossa on paljon lisää.
Siilo on nyt toteuttamassa uutta Kulttuurisiilo yhteisötaiteellisena prosessina -hanketta.
"Tämä koko siilo on itse asiassa osa tätä projektia; olemme koko ajan tehneet yhteistyötä arkkitehdin ja eri taiteilijatahojen kanssa. Tämä on monimuototila, johon ympäröivät asukkaat on toiminnallisesti jo otettu mukaan, koulut, nuorisotilat, päiväkodit ja erilaiset yhdistykset, esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto", kertoo yhteisötaiteilija Pirjo Roponen-Lunnas.
"Saimme juuri opetus- ja kulttuuriministeriöltä 40 000 euron apurahan Kulttuurisiilon strategiseen tuotteistamiseen, joka antaa meille askelmerkkejä eteenpäin. Painopiste tulee olemaan ekologis-energisen-tuotantomallin suunnittelemisessa ja moniammatillisessa yhteistyössä taiteilijoiden, arkkitehtien ja insinöörien kanssa", kertoo kulttuurituottaja Kaisa Kinnunen.
"Hanke on nyt saanut uutta puhtia Kaisan vetämän projektin takia ja siitä olen todella iloinen", sanoo Kulttuurisiilon kunnostamissuunnitelman tehnyt arkkitehti Heikki Riitahuhta.
"Karilla on visio, Pirjolla tutkimustaustaa ja minulla arkkitehtuurista sitoutumista, mutta ne eivät vapaaehtoisvoimin kanna loppuun asti", hän toteaa.
"Ja se on selvää, että tässä on mahdollisuuksia vaikka mihin. Nyt vain tarvitaan kaupungilta päätöksiä, jotta saisimme tämän remontin loppuun", arkkitehti toivoo.
Kari Lunnas on heittänyt ilmoille vuoden 2015, jolloin siilon pitäisi olla valmis.
"Realistisempi olisi 2017, joka on Suomen juhlavuosi muutenkin", sanoo Riitahuhta.
"Tämä on oikeasti kiinnostava hanke. Kansainvälisesti Alvar Aalto herättää kunnioitusta, ja energiaitsenäisyys on nykyaikaa. Oulun kaltaiselle insinöörikaupungille tämä olisi erittäin hyvä start up -hanke, jonkinlainen laboratorio energiayrityksille", lisää Riitahuhta.
Taustalla on tietysti raha. Kustannuksia pitäsi saada katettua monipuolisesti.
"Tähän mennessä olemme saaneet tarvikeapua kaupungilta vajaa 9 000 euroa ja arvioisin, että kaikkiaan tähän tulee uppoamaan vähintään 600 000. Jos siilo olisi hallinnassamme, voisimme etsiä rahoituskanavia muualta. Odotan kaupungin päätöstä jo tämän syksyn aikana", Lunnas painottaa.
"Pienenä pelkona nimittäin on, että kun saamme siilon kuntoon, niin kaupunki nostaa tuntuvasti vuokran hintaa", Lunnas miettii.
Riitahuhta pitää 600 000 euron arviota maltillisena.
"Riippuu siilon lopullisesta muodosta. Jos rakennettavia neliöitä on noin 800, se voitaisiin saada tehtyä tuhannella eurolla per neliö. Siinä arviossa työn kustannukset olisivat todella pienet", hän lisää.
Siilossa on kolme siilotornia, ja pohjapinta-alaa 258 neliötä. Kerroksia on suunniteltu rakennettavaksi neljästä kahdeksaan. Kerrosten välille tulisi portaat ja hissi.
Alvar Aallon katu 5:ssä sijaitseva siilo suojeltiin 1990-luvun vaihteessa, jolloin tehdas lopetti toimintansa. Ouluun 1931 valmistunut Oy Toppilan selluloosatehdas oli ensimmäinen Alvar Aallon suunnittelemista teollisuuskohteista.
Artikkelin lähde Kaleva