Rakennusmestari ja armoitettu palloilumies

Reino Arvola. Rakennusmestari Reino "Timppe" Arvola kuoli 24. heinäkuuta Oulussa. Hän oli syntynyt 19.8. 1924 Kajaanissa.
Arvolan perhe muutti Kajaanista Ouluun, missä hän kävi koulunsa. Lyseota Arvola ehti käydä kuusi vuotta. Hän lähti seitsemänneltä luokalta vapaaehtoisena sotaväkeen 1941 ja kotiutettiin täysin palvelleena 1945.
Sotavuodet jättivät Arvolaan lähtemättömät jäljet. Sodan jälkeen hän valitsi lyseon sijasta työelämän ja Oulun Teknillisen koulun talonrakennuksen linjan, mistä valmistui rakennusmestariksi 1949.
Teknillisessä koulussa hänen opettajanaan oli muun muassa arkkitehti Uki Heikkinen. Heikkinen oli jo opettajana huomannut Arvolan lahjakkuuden ja taitavan kynän käytön. Vuonna 1951 Arvola tulikin Uki Heikkisen toimiston suunnittelijaksi.
Timppe Arvola avioitui vuonna 1956 Kirsti Väisäsen kanssa ja otti Kirstin pojan Jussin omakseen. Leskeksi Arvola jäi 1984.
1950-luku oli kiivasta jälleenrakentamisen aikaa ja arkkitehtitoimistolla oli töitä ympäri Pohjois-Suomea.
Arvola sai varauksettoman tunnustuksen ja luottamuksen Uki Heikkiseltä, mikä johti siihen, että vuonna 1958 Uki ja Synnöve Heikkinen pyysivät Arvolan yhtiömieheksi perustettavaan Uki Heikkinen ja kumpp. arkkitehtuuritoimistoon. Siitä lähtien Arvola oli osakkaana Uki Arkkitehdit -yhtiöissä. Hän työskenteli toimistopäällikkönä, joka vastasi käytännön suunnittelun ohjaamisesta ja organisoinnista.
Arvola osasi aina kannustaa ja ohjeistaa, miten tullaan toimeen työmaiden kanssa ja miten suhtaudutaan muihin suunnittelualoihin ja asiakkaisiin.
Eläkkeelle Arvola jäi 1984 ja jätti jälkeensä hyvässä kunnossa olevan toimiston ja työyhteisön.
Arvola oli jo nuorena hyvin urheilullinen ja juoksikin Oulun Pyrinnön väreissä. Jalkapallo ja jääpallo tulivat kuvaan mukaan jo varhain. Oulun Palloseura oli hänen seuransa.
Suomen maajoukkueissa hän edusti Suomea kuusi kertaa.
OPS:n valmentajana Arvola voitti kuusi Suomen mestaruutta. Suomen jääpallomaajoukkueen valmentajana hän toimi vuosina 1966 - 71. Hän loi maajoukkueelle vahvan joukkuehengen ja yhtenäisyyden.
Kun OPS-jalkapallo 1960-70-luvuilla nosti päätään, kutsuttiin Arvola valmentajaksi, ja hän saikin alulle OPS:n nousun ylemmille sarjatasoille.

Arvolalle tärkeimpiä
asioita oli työ sotaveteraanien hyväksi. Hän liittyi Oulun Sotaveteraaneihin 1965 ja oli yhdistyksen puheenjohtaja vuonna 1970.
Pohjois-Pohjanmaan Sotaveteraanipiirin puheenjohtajana hän toimi 1971 - 1977. Oulun Sotaveteraanien Tukisäätiön puheenjohtajaksi hänet pyydettiin 1984.
Hän sai Suomen Sotaveteraaniliiton ansioristin 1984, liiton kultaisen ansioristin 2004. Oulun Sotaveteraanipiiri kutsui hänet kunniajäsenekseen 1991 ja kunniapuheenjohtajakseen 1999.
Arvola oli taiteellisesti lahjakas piirtäjä ja akvarellisti. Hän suunnitteli useita ex libris -merkkejä ystävilleen ja monen läheisen seiniä koristavat "Rantakadun Rembrandtin" kauniit taulut.
Timpen tuntevat ovat menettäneet taiteellisen, herkän, arvostetun, vastuuntuntoisen, osaavan ja elämän arvoissa tinkimättömän ystävän.
Matti Heikkinen



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva