Artikkelin lähde Kaleva
Kari Sankala
Jukka-Pekka Moilanen kuvat
Kaleva
Tyrnävä Voimakkaalla talkoohengellä ja EU-rahalla saa paljon aikaan, ainakin Tyrnävällä.
Sunnuntaina paikallisen kotiseutumuseon yhteyteen Pytinkitien päähän avattiin maatalouskonemuseo.
Tummanpuhuvalla, tervatulla museohallilla on kokoa 350 neliömetriä.
Sisällä kävijää tervehtii suunnitelmallinen museo eikä maatalouskoneiden romuvaja, johon niin moni kotiseutu museo Suomessa on sortunut, "kun se meidän kone ja kirnu on niin vanha".
Museon suunnittelusta ja toteutuksesta on vastannut filosofian maisteri Jarmo Korhonen.
Hänen mukaansa museolla halutaan näyttää maatalouskulttuuria tuleville sukupolville. Museo mahdollistaa vertailun nykyaikaan.
"Museon kohderyhmänä ovat ennen kaikkea tyrnäväläiset itse. Se tekee tiettäväksi voimakkaan maatalouspitäjän perinteen. Esineistö on hankittu lahjoituksin ja säilytyssopimuksin. se on jaoteltu myös käyttötarkoituksen mukaan", Korhonen kertoi.
"Museon tilan käytössä on huomioitu esteettömyys ja saavutettavuus. Kokoelmiin ei ole ollut tarkoituksena kasata rinnakkaismerkkejä eri koneista, vaan tuoda esiin, millaisia koneita on ollut."
Vuosien 2006-2013 kotiseutu- ja museoyhdistyksen puheenjohtaja Kyllikki Matinolli kertoi avajaisyleisölle, kuinka suuri ponnistus pienelle yhdistykselle maatalouskonemuseon pystytys on ollut.
"Miten pieni yhdistys on saanut aikaan näin suuren hallin? Yhdistyksemme vuosibudjetti on 2 000-3 000 euroa. Sillä ei tällaista museota pystytetä."
Matinollin mukaan ensin ajatuksena oli siirtää alueelle navetta, mutta sopivaa navettaa ei ollut näköpiirissä.
"Seuraavaksi katsoimme sahan vanhaa varastoa, mutta kunta perääntyi, koska se kuului meijerialueen kokonaisuuteen. Lopuksi ryhdyimme miettimään uutta konehallia museoalueelle. Museovirastokin suhtautui myönteisesti. Se lupasi osuutensa, jos saamme EU:n Leader-rahaston kautta rahaa."
Yhdistys sai EU:n maaseuturahaston avustuksen Nousevan rannikkoseudun rahoista. Ehtona oli, että oma pääomaa on kolmasosa.
Matinolli kertoi, että 40 000 euron kerääminen oli kova työ, kun kokonaiskustannusarvio oli 120 000 euroa.
"Talkootyön osuudeksi saatiin noin 30 000 euroa. Yksi miestunti oli 10 euroa, mies ja traktori oli 30 euroa. Loput tuli haastekeräyksellä, pottuarvoilla, raha- ja tavaralahjoituksin."
Matinollin mukaan työläintä oli ehkä EU-anomuksen teko. "Talkooväkeä piti jopa toppuutella, ettei töihin ryhdytä etuajassa. Siitä EU olisi voinut rokottaa meitä."
Rakennustöihin Tyrnävän talkooväki pääsi kesäkuussa 2010. Hallin oli määrä olla valmis vuoden 2013 lopussa, mutta valmistuminen viivästyi.
"Viivästykseen on ely-keskuksen hyväksyntä."
Talkoolaisia projektissa oli mukana viitisenkymmentä. Heidän nimensä tulee näkymään konemuseon seinälle asetettavasta muistotaulusta.
Ahkerin oli Matinollin mukaan Keijo Hartikka, joka toimi organisoijana ja kantavana voimana. Hartikan voimat kuitenkin ehtyivät syyskuussa 2012, kun yllättävä sairaus vei miehen hengen.
Artikkelin lähde Kaleva