Artikkelin lähde Kaleva
Markku Rättilä Kaleva
Oulu Oulua voi hyvällä syyllä kutsua karaoken kehdoksi, ainakin Suomessa.
Maan kaksi ensimmäistä ravintolaa, joissa karaoke oli varsinainen liikeidea, perustettiin Oulussa. Sen jälkeen kaupunkiin on ilmestynyt karaokebaareja kuin sieniä sateella. Ja lisää on tulossa.
Karaoke kuuluu myös oheispalveluihin useissa ravintoloissa, jotka eivät markkinoi itseään varsinaisina karaokebaareina.
Oulusta karaoke on levinnyt sittemmin kaikkialle Suomeen. Missään se ei silti ole yhtä vankassa asemassa yöelämässä, kuin täällä.
Mikä saa oululaiset laulamaan niin suurella intohimolla toisten kuullen, että sen varaan voi pystyttää melkeinpä kokonaisen elinkeinohaaran?
"Karaokella täytyy olla jokin vaste yksilössä ja kulttuurissa", kulttuuriantropologi Taina Kinnunen pohtii.
Musiikkia ja laulua on ollut olemassa yhtä kauan kuin on ollut ihmisiä. Se kumpuaa syvältä sielujen sopukoista. Kinnunen näkee laulun yhteisöllisenä jakamisena, keinona purkaa perimmäisiä tarpeita.
Karaokea lauletaan muuallakin läntisessä maailmassa, mutta se ei ole Suomen ulkopuolella yhtä kovassa kurssissa. Esimerkiksi Ruotsissa, jossa on vahva yhteislauluperinne, karaoke on enemmän kuriositeetti.
Merkittäväksi Japanissa syntynyt ilmaisumuoto on noussut vain itäisessä Aasiassa.
Kinnunen hakee karaoken suosiolle Suomessa yhtäläisyysmerkkejä japanilaisesta kulttuurista.
"Japanissa, samaten kuin Suomessa, on sosiaalinen koodi, että pitää hillitä itseään. Spontaani tunteenpurkaminen, varsinkaan myönteinen, ei ole tavallista. Vastapainoa haetaan vapaa-ajalla."
Karaokella on Kinnusen mielestä yhteys yksin tekemiseen, eräänlaiseen "huomion kerjäämiseen".
Kun suomalainen puhkeaa ilmaisemaan itseään, hän puhuu mielellään itsestään.
"Se on kaikua siitä, että kukaan ei ole koskaan antanut huomiota. Jää tarve saada sitä jostakin."
Karaoke vastaa huutoon.
"On tärkeää, että joku kuuntelee hetken."
Kinnunen näkee karaokella yhteyksiä myös juomakulttuuriin ja television laulukilpailuihin.
"Kyse on paikallisen tason idols-meiningistä. Suomalainen haluaa esiintyä."
Kulttuuriantropologi Kinnunen pitää karaokea sinänsä myönteisenä ilmiönä.
Karaokebaarit Ouluun ja Suomeen tuonut ravintoloitsija Jouni Lanamäki näkee lajin suosion raadollisemmin.
Asiakkaat haluavat ravintoloilta juomisen ja keskustelun lisäksi ohjelmaa ja jotakin tekemistä. Karaokessa tarpeet kohtaavat.
"Ennen tultiin pubiin juomaan ja turisemaan. Nyt halutaan tehdä muutakin. Karaokebaareissa voi harjoittaa kulttuuririentoja", Lanamäki toteaa.
Karaokelle on tehnyt ravintolamarkkinoilla tilaa myös se, että tanssiravintolat ovat käyneet vähiin. Karaokeravintolat tulivat paikkaamaan markkinarakoa, useimmissa karaokepaikoissa kun voi myös tanssia.
Artikkelin lähde Kaleva