Tuiralaisten oma sielunpaimen

Minna Akimo Kaleva
Oulu Sunnuntaina 22. syyskuuta Tuiran seurakunnan kirkkoherra Hannu Ojalehto pitää messun Pyhän Tuomaan kirkossa Puolivälinkankaalla.
Messu on aivan tavallinen sunnuntaiaamun jumalanpalvelus, mutta Ojalehdolle se on aivan erityinen. Se on viimeinen messu, jonka hän pitää kirkkoherrana.
"Koko messun ajan pidin itseni kasassa, mutta kun aloin lukea Herran siunausta, tunteeni nousivat pintaan. Se oli koskettava hetki. Kirkkokahvien jälkeen halusin vielä hyvästellä jokaisen paikallaolijan kädestä pitäen", Ojalehto kertoo nyt.
Virkaiältään hiippakunnan vanhin kirkkoherra istuu Tuiran seurakuntakodin toimistohuoneessa. Menneet päivät ovat kuluneet oman työhuoneen siivoamisessa. Kolmenkymmenen vuoden aikana arkistoihin on tarttunut saarnojen, kirjojen ja valokuvien lisäksi valtava määrä muistoja.
"Niissä on paljon elämää, paljon nostalgiaa. Valokuvat ovat tunteellista katsottavaa", hän sanoo. Hetken ajan Ojalehto muistelee 1990-luvun lopun tapahtumia, jolloin Tuiran seurakunta teki Oulun Mäntykodin kanssa yhteistyötä Viron Räpinässä sijaitsevan ystävyysseurakunnan kanssa.
"Yhteistyön avulla Räpinään saatiin vanhainkoti vanhuksille, jotka eivät enää pärjänneet yksin. He saivat hyvän paikan itselleen. Saimme myös vanhainkodin virolaisia työntekijöitä vastavierailulle tänne Ouluun. Yhteydenpitomme oli hyvin vilkasta", hän muistelee.
Lokakuun alusta eläkkeelle siirtyvä Ojalehto vihittiin papiksi vuonna 1971. Uransa alkuvuodet hän teki tutkimustyötä Helsingin yliopistossa sekä Puolustusvoimien palveluksessa. Vuonna 1981 hän tuli papiksi Tuiran seurakuntaan, jossa on työskennellyt siitä asti.
Syyskuussa vuonna 1989 Tuiran seurakunnassa pidettiin kirkkoherran vaalit. Vaaleissa äänestysprosentti on kuusi prosenttia ja Ojalehto valittiin seurakunnan uudeksi kirkkoherraksi 1071 äänellä.
"Minulla on ollut intohimo kehittää seurakuntatyötä, työyhteisöä ja siihen liittyvää hallintoa. Aloin pitää työntekijöiden kanssa säännöllisiä kehityskeskusteluja. Delegoin vastuuta alaspäin, ja työtä alettiin tehdä tiimeissä, joissa oli omat tiimivastaavat. Olimme edelläkävijöitä, ja muut seurakunnat tulivat perässä", hän kertoo.
Ojalehdolla ei ole ollut tarvetta vaihtaa seurakuntaa, sillä kirkkoherran viran lisäksi hänellä on ollut useita luottamustoimia. Ojalehto on toiminut muun muassa kirkolliskokousedustajana ja hiippakunnan lääninrovastina.
On syksyn toinen kylmä päivä. Tuiran kirkon pihamaa on vielä vihreä, mutta ruskan värjäämät lehdet ovat putoilleet kirkkotien kivikolle.
Kohta eläkkeellä olevasta kirkkoherrasta huokuu syvä levollisuus. Edes huhtikuussa sattunut dramaattinen onnettomuus ei hälvennä iloa.
"Vaikka toisesta silmästäni meni näkö, olen tyytyväinen. Näenhän toisella silmälläni hyvin", hän sanoo ja lisää:
"Jään eläkkeelle levollisin ja hyvällä mielin", kirkkoherra Ojalehto sanoo.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva