Artikkelin lähde Kaleva
Ylikapellimestari esittäytyy. Oulu Sinfonia. Kapellimestari Johannes Gustavsson. Solisti Marianna Shirinyan. Oulussa Madetojan salissa 12.9.
Oulu Sinfonian uuden ylikapellimestarin kauden avajaiskonserttia ei voi ainakaan yleisönkosiskelusta syyttää, sillä illan teoksista kumpikaan ei ole mikään ohjelmien suursuosikki.
Kun vielä solistikin oli ennestään tuntematon, oli salissa kuitenkin väkeä suorastaan yllättävän paljon.
Pianisti Marianna Shirinyanin solistinumerona oli Ludwig van Beethovenin Pianokonsertto nro 1 op. 15, johon usein suhtaudutaan jollain tapaa vähättelevästi.
Shirinyanin soitto oli Beethovenin nuoruudenteoksessa selkeää, hyväsointista ja kaikin puolin hallittua.
Konserttilavojen kovassa maailmassa tämä ei varsinkaan kaikkien virtuoosien soittaman Beethovenin parissa kuitenkaan vielä riitä kovin suurta innostusta synnyttämään.
Marianna Shirinyanin tulkintaan jäikin kaipaamaan vahvempaa auktoriteettia ja pelkän näppäryyden yläpuolelle nousevaa suuruutta.
Tällä kertaa omaleimaisuutta haettiin lähinnä päälle liimatulta kuulostavien tempovaihdosten kaltaisilla keinoilla ja suuren soinnin etsinnässä taiteilija sortui ajoittain puristamiseen.
Keväällä sanoin kapellimestari Johannes Gustavssonin sähköistävän orkesterin ja sama magia tuntuu toimivan edelleen.
Gustavsson saa muusikot tekemään töitä kirjaimellisesti hiki hatussa, eikä tämä johtunut pelkästään Dmitri Šostakovitšin Sinfonian nro 10 e-molli op. 93 soittajien näkökulmasta katsottuna nuotteja täyteen ahdetusta partituurista.
Johannes Gustavsson rakensi esimerkiksi 25 minuuttia kestävän ensimmäisen osan yhteen suureen nousuun johtavan kaaren hienosti keinovarojaan säästellen.
Hurjaksi sirkusmusiikiksi yltyvät jaksot olivat täynnä vaikuttavan vimmaista musisointia, jossa sointi tosin uhkasi hetkittäin kadota lyömäsoittimien kuorruttamaksi ryminäksi.
Šostakovitšin osaksi on tullut edustaa musiikillaan inhimillisen kärsimyksen ääntä. Neuvostoliiton aikoina tämän kärsimyksen katsottiin olevan natsien aiheuttamaa, mutta poliittisten tuulten käännyttyä säveltäjästä tulikin sosialistisen yhteiskunnan ja erityisesti Stalinin hirmuvallan murjomien ihmisten tulkki.
Mielenkiintoista olisikin tietää, kuinka Šostakovitšia kuunnellaan sadan vuoden päästä, kun poliittis-yhteiskunnallinen viitekehys on yleisön muistoista alkanut haalistua.
Hannu Hirvelä
Artikkelin lähde Kaleva