Artikkelin lähde Kaleva
Liisa Lehto-Peippo Kaleva
Kalajoki Tyngän mylly Kalajoella elää syyskuun puolivälissä kiihkeintä sesonkiaan, kun se vastaanottaa ja käsittelee lähiseutujen pelloilta korjattua ja kuivattua viljaa.
Viljaa jauhetaan jauhoiksi ja toimitetaan vähittäiskauppojen tarpeisiin, mutta viljaa otetaan jauhettavaksi myös pieninä erinä. Tyngän myllylle ei tarvitse tuoda kerralla traktorikuormallista, vaan tavaraa voi toimittaa jauhettavaksi myös säkkitavarana.
"Tullijauhatusten, eli asiakkaiden myllyyn tuomien omien jyvien jauhatus on lisääntynyt", myllyisäntä Risto Tiinanen kertoo.
Ihmiset haluavat Tiinasen mukaan ohra-, ruis- ja vehnäjauhoja itse viljelemistään viljoista. Nämä erät ovat 100-200 kilon suuruisia.
Tyngän mylly on laajalla alueella ainut mylly, jossa on tullijauhatusta. Myllyllä on erityinen vehnämylly, jollaista muilla myllyillä lähiseuduilla ei ole.
Kaukaisimmat jauhattajat tulevat Pellosta, Kuusamosta, Iisalmesta ja Pietarsaaresta.
"Joku vuosi sitten tuntui, että tullijauhatus loppuu, mutta nyt on tullut uusi sukupolvi, joka on ruvennut leipomaan. Jauhojen laatuvaatimukset ovat kasvaneet."
"Jyvien alkuperä halutaan tietää. Me pystymme jäljittämään tarkasti, kenen jyvistä jauhot on jauhettu", Tiinanen kertoo.
Moni pienmylly on lopettanut toimintansa. Pohjois-Suomessa niitä on Tyngän myllyn lisäksi jäljellä enää kaksi, suurempi Kinnusen mylly Utajärvellä ja Tyrnävän mylly.
Tyngän myllyn valtteina ovat Tiinasen mukaan lähivilja, perinteiset työtavat ja lisäaineettomuus.
"Emme pysty kilpailemaan isojen myllyjen kanssa hinnassa. Sen sijaan meidän on panostettava laatuun."
Kaikki jauhot ja suurimot eli ryynit ja hiutaleet eivät ole luomua, mutta lähiviljaa ne ovat.
"Vilja tulee lähikunnista. Pitkäaikaisten toimittajien kanssa on sovittu, että he toimittavat meille leipäkelpoista viljaa."
Myllyn sesonkiaika ei tunnu vain viljan käsittelyssä, vaan näkyy myös vieraiden määrässä. Pitkin kesää myllyllä on vieraillut matkailijoita yksin tai ryhminä. Syksy ja ruska saavat liikkeelle busseilla liikkuvat eläkeläisryhmät, jotka poikkeavat matkoillaan myllylle.
Heille esitellään arkisen työn ohella toimintaa tai heille tarjotaan myllytarinoita filmiesityksenä, joka kertoo myllyn historiasta ja viljan tiestä leiväksi.
Myllyisäntä kertoo, että kävijöiden määrää ei ole tilastoitu, mutta hän arvioi heidän määräkseen noin 600 kesäisin ja syksyisin.
Todellinen väenpaljous myllyllä vallitsee perinteisillä yhden päivän maalaismarkkinoilla, jotka mylly järjestää syksyisin yhdessä kylätoimikunnan kanssa.
Paikallisia tuotteita on kauppaamassa 56 myyjää, ja tuotteet hupenevat muutamassa tunnissa.
Lähes satavuotiasta myllyä on parin viimeksi kuluneen vuoden aikana kunnostettu. Koska mylly on suojeltu, sen ulkokuori on säilytettävä entisellään.
Ensi kesänä mylly ja saharakennus on tarkoitus maalata.
Kunnostustöistä ovat huolehtineet viisijäseninen osuuskunnan hallitus ja muutama talkoolainen.
"Myllyosuuskunnassa on noin 400 jäsentä, mutta heistä vain muutama on aktiivisia", Tiinanen toteaa.
Artikkelin lähde Kaleva