Artikkelin lähde Kaleva
Elina Ursin Kaleva
Oulu Oulujoen rantatietä pääsee vihdoin kulkemaan Erkkolan sillan kupeesta Turkanheimontielle saakka. Olavi Kuukasjärvi, Vilho Heinonen ja Mikko Kyllönen mittailevat mielissään syksyisen jokivarren maisemaa ja uuden karheaa asvaltoitua pyörätietä.
Oulujoen rantaa myötäilevän kevyenliikenteen reitistä on viime kevään, kesän ja syksyn aikana rakennettu vajaa kilometri. Parhaillaan reitin varressa tehdään viher- ja istutustöitä. Myös valaistusta viritellään syksyn aikana.
"Kastellin alueen asukkaille rantareitti on tärkeä. Pääsemme katselemaan edes tältä toiselta puolelta jokimaisemia", Kuukasjärvi kertoo.
"Tulemme varmasti Kastellin asukastupalaisten kanssa sauvakävelylenkille jokirantaan ja korkkaamme uuden tien", Kyllönen lupaa.
Kastellin omakotiyhdistyksen puheenjohtajana 2000-luvullakin toiminut Kuukasjärvi muistaa, kuinka rantareitin rakentaminen tyssäsi lähtökuoppiinsa ja tunteet velloivat kuumina puolesta ja vastaan.
"Rantareitistä vatkattiin vuodesta toiseen. Yhdistyksen rooli oli edistää ja tukea suunnitelmaa."
Yhdistyksen hallituksen jäsen Heinonen seurasi vääntöä läheltä.
"Kävin jokaisessa kaupungin järjestämässä rantareitin esittelytilaisuudessa kuuntelemassa asukkaiden mielipiteitä ja suunnitelman etenemistä. Olen tyytyväinen lopputulokseen."
Suunnitelmilla on tapana toteutua ennemmin tai myöhemmin.
Ensimmäinen sysäys joen pohjoispuolen rantareitille oli suomalais-amerikkalaisen insinööritoimisto Smith-Polvisen vuonna 1969 laatima Oulun kaupungin liikennejärjestelmäsuunnitelma vuodelle 2000.
Smith-Polvisen visiossa oli paikka Erkkolan sillalle sekä molemmin puolin jokea kulkevalle rantatielle. Erkkolan silta valmistui vuonna1989, rantareittiä rakennetaan yhä.
Rantatien yleissuunnitelma oli nähtävillä vuonna 2007. Omakotiyhdistys puolsi rakentamista ja asemakaavan toteuttamista kuten myös Maikkulan suuralueen yhteistyöryhmä ja Oulun luonnonsuojeluliitto.
Rantatien rakentamista vastustivat joko kokonaan tai osin Pro Oulujoki ry, As.Oy Yrjönranta, Knuutilan Huolto Oy ja 19 kuntalaista. Vastustajat pelkäsivät rantatien lisäävän rantojen häiriökäyttäytymistä kuten oli käynyt Kiikelissä.
Rakentamissuunnitelmaan tehtiin yhteensä seitsemän valitusta loppuvuoteen 2008 mennessä. Neljä vuotta odoteltiin ja väiteltiin reitin tarpeellisuudesta kunnes syyskuussa 2012 korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki rantareittiä koskevat valitukset ja hyväksyi rakentamissuunnitelman.
Valituksissa puututtiin muun muassa kevyen liikenteen väylän linjaukseen, rantojen käyttöoikeuteen sekä suunnitelmien laillisuuteen.
Pro Oulujoki yhdistyksen entinen aktiivijäsen, kokoomuksen riveissä vaikuttava, Oulun kaupunginvaltuuston varajäsen Heikki Pesämaa toivoisi kaupungilta yhtä energistä suhtautumista Oulujoen kalatiehen ja lohen liikkumiseen virrassa kuin miten se on edistänyt ihmisten liikkumista rantatiellä.
"Kaupunki veti väen väkisin viivan jokirantaan. Pro Oulujoki vastusti asvaltin vetämistä hyvin hoidetun ja kauniin rantaviivan ja joen väliin. Näimme pyörätien turhana ja väärin perustein rakennettavana viivana vauraiden oululaistalojen ikkunoiden edestä."
Pro Oulujoki on sittemmin kuopattu ja haudattu.
"Se oli yhden asian liike ja perustettu Oulujokivarren kevyen liikenteen väylän vastustamiseksi. Yhdistys hiipui omaan ahtauteensa", Pesämaa kertoo.
Rantareitin rakentaminen jatkuu. Seuraava etappi on suunniteltu rakennettavaksi Poikkimaantielle saakka.
"Esittelemme loppuvuodesta asukastilaisuudessa rantareitin suunnitelmaa Turkanheimontieltä Poikkimaantielle", kertoo suunnittelupäällikkö Tapio Siikaluoma.
Siikaluoman mukaan tähtäimessä on, että kun Poikkimaansilta on valmis, rantareitin kevyen liikenteen väylä yhtyisi sillan pyörätiehen.
Päätös sillan rakentamisesta riippuu kaupungin taloudellisesta tilanteesta. "Saa nähdä, saammeko aloitusrahaa ensi vuodelle."
Pyörätien jatkamisessa Poikkimaansillalle ei Siikaluoman mukaan pitäisi olla suuria vaikeuksia, mutta oululaiset saavat odotella rantareitin jatkumista vielä useamman vuoden.
2000-luvulla tehdyssä yleissuunnitelmassa kevyenliikenteen väylä jatkuisi Patamäkeen saakka.
Poikkimaansillasta eteenpäin on puolenkymmentä tilaa, jotka ovat yksityisessä omistuksessa.
"Joudumme järjestelemään maanomistusta. Asemakaavahan on, joten sitä ei tarvitse muuttaa", Siikaluoma sanoo.
Artikkelin lähde Kaleva