Artikkelin lähde Kaleva
Petri Hakkarainen Kaleva
Kajaani Puolukka on uusin pohjoisen lahja kosmetiikkateollisuudelle. Aikaisemmin voidepurkkiin on laitettu jo hillaa, mustikkaa ja jopa poronmaitoa.
Oulun yliopiston Cemis-Oulu -tutkimusryhmässä Sotkamossa valmistettu puolukkarikaste osoittautui sen verran hyväksi ihonhoitotuotteeksi, että Lumene Oy kiinnostui siitä.
Yliopiston tutkimuspäällikkö Jarkko Räty kertoo, että kosmetiikkayhtiö osti heiltä oikeudet keksintöön ja haki sille patentin. Nyt puolukkavoiteet ovat jo myynnissä.
"Ostohintaa ei ole julkistettu, mutta aika vaikeaahan tällaisen tutkimustyön tuloksen hinnoittelu on. Olemme liikkeellä oikeaan aikaan, sillä kosmetiikkaan halutaan nyt nimenomaan luonnosta peräisin olevia aineksia."
Valoisissa kesäöissä kasvaneet pohjoiset luonnonmarjat sisältävät runsaasti fenolisia yhdisteitä ja vitamiineja. Suuri osa niistä jää esimerkiksi mehua tehtäessä kuoriin ja siemeniin.
Tutkimuksen aikana kehitettiin uusi arvoaineiden eristysmenetelmä. Kumppaneina olivat Lumenen lisäksi Valioravinto, Clinical Life Sciences ja marja-aineen tuottava sotkamolainen Kiantama.
Kiantamasta puolukka lähtee kuorijauheena.
Kiantaman laatupäällikkö Riitta Ryyti pitää puolukan päätymistä voidepurkkiin vähintään kiinnostavana.
"Meille tällä ei ole suurta rahallista merkitystä eikä uusi aluevaltaus vielä työpaikkoja luo, mutta marjan jalostaminen mahdollisimman pitkälle ja monipuolisesti on hienoa asia."
Puolukan siemenet myydään Kiantamalta yritykselle, joka tekee niistä öljyä. Kaikelle puolukan kuorelle ei ole ollut käyttöä.
"Mustikan kuorista sen sijaan on enemmän kysyntää kuin voimme toimittaa. Mustikka on varsinainen terveystuote etenkin Aasiassa. Toivottavasti luonnonmarjoja tutkitaan edelleen. Uskon, että uusia käyttökohteita kyllä löytyy."
Puolukkahankkeen innoittamana Cemis Oulu on aloittanut uuden tutkimuksen, jossa etsitään arvokkaita ainesosia lukuisista kasviperäisistä raaka-aineista ja niiden jalostuksessa syntyvistä sivuvirroista.
"Niitä voidaan hyödyntää myös lannoitteina tai torjunta-aineina. Lisää jalostusta kotimaassa, lisää kilpailukykyä, lisää työtä", laboratoriopäällikkö Mari Jaakkola kiteyttää.
Kainuussa luupin alle otetaan marjojen lisäksi ainakin nokkonen, luonnonyrtit, jäkälät ja sipuli. Vinkkejä kiinnostavista kasveista etsitään jopa kansanperinteestä.
Mukana on joukko alan yrityksiä; tuottajia, jatkojalostajia ja markkinoijia. Yhteisen tutkimuksen myötä syntynee myös yhteistyöverkostoja.
Raaka-aineiden kemiallinen koostumus ja vaikuttavuus selvitetään tarkkaan. Analyyseja voidaan hyödyntää markkinoinnissa ja laadun seurannassa.
Osaa kehitettyjen prosessien toimivuudesta testataan myös isossa mittakaavassa.
Jarkko Rädyn mukaan hanketta ei ole syytä rajata tiukasti Kainuuseen. Yhteistyötä voitaisiin viritellä esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan perunantuottajien kanssa.
Artikkelin lähde Kaleva