Artikkelin lähde Kaleva
Merja Aakko
Vuonna 1976 Ruukin päättäjät olivat valinnan edessä. Oli päätetty myydä Revonlahden Keskikylässä seisova vanha kansakoulu, joka oli palvellut kyläläisiä myös kirjastona - ja viime vuodet pelkkänä varastona. Tarjolla oli kaksi erilaista ostajaa. Ensimmäinen oli kuljetusyrittäjä, jonka tiedettiin suunnittelevan rakennuksen muutamista autotalliksi.
Toinen vaihtoehto oli myydä talovanhus kahdelle nuorelle pariskunnalle, joista toinen oli arkkitehti Lauri Louekari vaimonsa Annan kanssa.
"Kun valinta kallistui meihin, naapurit ottivat perheemme ilomielin vastaan", Lauri Louekari muistelee.
Päärakennus remontoitiin kahden perheen asunnoksi. Sellaisena se palvelee edelleen, sillä toisessa päädyssä on ystäväperheen muutettua asunut Louekarien rinnalla vuokralaisia. Pihapiirissä on myös vanha kätilön mökki, jossa asuu kolmas perhe.
Revonlahden kodista on tullut niin rakas, että vaikka omistajat ovat käyneet töissä matkojen päässä ja päätyneet hankkimaan myöhemmin itselleen myös kaupunkikodin, vanha talo on jatkuvasti käytössä.
Viime vuosina pihapiiri on tarjonnut Laurille innostavan koekentän. Hän on viettänyt kaiken liikenevät aikansa rakentamispuuhissa, joiden tuloksena pihassa seisoo nyt kaksi uudisrakennusta - harjakattoiset sauna ja aitta, jotka sulautuvat vanhaan pihapiiriin täydellisesti, modernista suunnittelustaan huolimatta.
"Saunan muoto muistuttaa vanhaa kätilön mökin harjakattoista saunaa, joka on lähistöllä. Molemmat rakennukset ovat tavallaan talon arkkityyppejä", suunnittelija kuvaa.
Idea pihasaunasta syntyi alun perin talon päädyssä asuvien vuokralaisten tarpeista, sillä heillä ei ollut omaa saunaa. Kun vuokralaiset muuttivat yllättäen toisaalle kesken projektin, arkkitehti antoi itselleen luvan paneutua suunnitteluun ja toteutukseen ajan kanssa.
"Piirsin pääjulkisivusta 23 eri versiota, ja ne tulivat Annan kanssa tutkittua kaikki."
Hän teki saunan täysin itse, puusepän opastuksella. Rakenteetkin suunniteltiin alusta alkaen eri tavoin kuin yleensä.
"Minua kiinnosti, voiko jokapoika tehdä massiivipuisen talon sellaisesta puutavarasta, jota saa liikkeestä."
Ratkaisu löytyi vesiponttilankusta, jota on sekä rakenteen sisä- että ulkoseinänä.
Välitila on eristetty sahanpurulla, joten rakenne on hyvin hengittävä. Seinän paksuudesta on yli puolet puuta, joten rakennetta voi kutsua massiivipuiseksi.
Kymmenen puun sauna. Nimi kuvaa suunnittelijan heittäytymistä, jonka tuloksena pienessä saunassa on käytetty todella kymmentä eri puulajia. Myrskyn kaatama pihlaja sahautettiin lankuiksi ja rakennettiin rimoiksi, joista rakennettiin istuinpenkit. Terassin ainekset ovat lehtikuusilankkua, jota löytyi Paavolan höyläämöltä.
Tammiovi taas on koottu naapurin keräilemistä jätepaloista, joita syntyy keittiötasoja sahatessa.
Puu on Louekarille tärkeä innostaja, ja hän on tehnyt väitöskirjansakin metsän arkkitehtuurista.
"Saunasta tuli koetalo, jossa sain itse testata, miten voisi rakentaa metsän sisään yhtään puuta kaatamatta. Toinen tavoite oli, että rakennus ei erottuisi ympäröivästä luonnosta."
Tavoite toteutui tervatun puupinnan avulla.
"Metsän reunaa katsoessa näkee aina luonnostaan tummia kohtia."
Jos katsoja peruuttaa kymmenen metrin päähän, musta sileä lautapinta katoaa jo metsän seinän sisään.
Louekarin suunnitelmien luonnonmukaisuus on herättänyt kiinnostusta kaukanakin. Tällä viikolla Ranskan TV5 käy haastattelemassa häntä Rovaniemelle rakennetun Villa Valtasen suunnittelusta. Se on mökki, johon on luotu mukavuudet - ilman sähköverkkoa, juoksevaa vettä ja viemäriä.
"Tavallaan siinä toimii vanha suomalainen kesämökin idea, mutta uusin keksinnöin toteutettuna."
Artikkelin lähde Kaleva