Artikkelin lähde Kaleva
Marja Leskinen Kaleva
Oulu 1600-luvun oululaisilla oli taito tulla toimeen kosteuden kanssa. Tämä näkyy siten, että katuja päällystettiin puulla ja kosteita maa-alueita ja lampia täytettiin, selviää filosofian maisteri Titta Kallio-Sepän perjantaina Oulun yliopistossa tarkastettavasta väitöskirjasta.
Sen lähteinä on käytetty kaupunkiarkeologisen aineiston lisäksi muun muassa kartografisia lähteitä ja aikalaislähteitä.
Kosteutta, puuta ja vallankäyttöä -nimisessä tutkimuksessa tarkastellaan Oulun kaupungin julkisen tilan kehittymistä ja muutoksia 1600-luvulta 1820-luvulle. Tutkijan mukaan niissä korostuivat jatkuvuus, paikallisista lähtökohdista tehtävät muutokset sekä kaupunkitilan kosteuden vaikutus rakentamiseen.
"Nykyiseltä Torikadulta löydetyt puukerrokset osoittavat, että alueen teitä on päällystetty puulla 1600-luvulta aina 1800-luvun puolelle, ja nykyisen Oulu10-virastotalon paikalla sijainnut Hjärpenlampi kuivattiin täyttämällä", kertoo Kallio-Seppä.
Alueen arkeologisissa kaivauksissa löytyneet viemärit taas ovat puukoteloita, joissa käytettiin kosteuseristeenä tuohta. Keinoja kosteuden hallintaan tarvittiin, sillä keskustan lähellä sijaitsivat meri, joki, Kaupunginoja ja useampi lampi.
Oulun kaupungin julkisen tilan muutokset liittyvät erityisesti 1600-luvun puoliväliin, jolloin käynnistyi Ruotsin kaupunkien säännönmukaistaminen eli regulointi.
"Regulointi näkyi siten, että katuja suoristettiin ja niiden paikkoja vaihdettiin. Esimerkiksi nykyisen Lyseon lukion takana sijainneelle torille menevä tie siirrettiin niin, että se kulki torille suoraan satamasta", tutkija kertoo.
Regulointi sai aikaan sen, että Oulun korttelit muotoutuivat suorakulmaisemmiksi ja kirkon läheisyydessä sijainneita kosteita alueita kuivattiin.
Tutkijan mukaan regulointi tapahtui paikallisista lähtökohdista ja olemassa olleita julkisia rakenteita kunnioittaen. Se ei myöskään tarkoittanut tietyn suunnitelman mukaista rakentamista, vaan parannuksia tilankäyttöön 1650-luvun kaupunkipalojen avustamana.
"Yksi tärkeä havainto on, että yhteys sataman ja torin välillä parani. Hahtiperän aitta- ja satama-alueelta kaupunkiin johtanut tie eli nykyinen Hallituskadun osa on pysynyt näihin päiviin saakka paikallaan, mikä korostaa sataman ja rannan tärkeää yhteyttä muuhun kaupunkitilaan."
Titta Kallio-Seppä on vuodesta 2003 alkaen toiminut useiden Oulun keskustassa tehtyjen arkeologisten kaivausten johtajana. Tuolta ajalta on mielessä tarkentunut oman väitöksen aihe.
"Tutkimusraportteja tehdessä heräsi kiinnostus, mitä laajempaa tietoa kaupunkitilan käytöstä kaivauksista saadaan. Kaupungissa vuosittain yli kymmenen vuoden ajan tehdyt kaivaukset ovat tuottaneet paljon arkeologista materiaalia, jota käyttämällä on tärkeää tulkita kaupungin muutoksia sekä kaupunkilaisten elämää", myös kauppatieteen maisterin tutkinnon suorittanut Kallio-Seppä sanoo.
Artikkelin lähde Kaleva