Kolme naista yhdessä

Ensi-ilta
Naisen nauru - musikaalinen tragikomedia. Ohjaus ja dramatisointi: Sanna-Maija Karjalainen. Visuaalinen suunnittelu ja puvut Heidi Kesti. Esiintyjät: kirjailija Heli Slunga, muusikko Juha-Pekka "JP" Leppäluoto, laulaja Eeva-Maria Kauniskangas ja flamencotaiteilija Krista Saaranen. Orkesteri Pauliina Kauppila, Katariina Alalääkkölä, Hilla Lappalainen, Johanna Fiskaali ja Milla Heinonen. Valvesali Oulu 20.9.

Promokuvilla on valtava vetovoima. Minna Koivumaan valokuvissa on kauniita naisia, flirttiä, tenhoa ja tyyliä. Kuvat saavat kiinnostumaan, mistä kaikki tämä burleski ja barokkimainen runsaus, paljaat pinnat, puuteriset värit, viettelevät katseet ja pursuileminen kertovat.
Kysymys on Naisen naurusta, Heli Slungan runoihin tehdystä esityksestä.
Entä kuka on illan kuningatar, naurava striptease-nainen? Hän on Rouva K, kolme naista yhdessä. Häntä esittävät Heli Slunga, Eeva-Maria Kauniskangas ja Krista Saaranen.

Työryhmä on heittäytynyt rohkeasti etsimään uutta näyttämöilmaisua ja -estetiikkaa, jolle ei löydy puhtaita esikuvia ja joka ei mahdu aitauksiin.
Slungan oma termi on performanssirunous. Naisen nauru voisi yhtä hyvin olla sanataideoopperaa, ihmissuhdeflamencoa tai lyyristä neo-naamiohuvia.
Esityksen logiikka on villi ja hauras. Yhtä sorttia kestää vain hetken. Edes naama vääränä parkuvat määritteet eivät onnistu sulattamaan kaikkea yhteen alkemistin tavoin ja muuttamaan sitä jalometalliksi.
Katsoja on tullut seikkailulle uuteen ja arvaamattomaan.
Näyttämötila on absurdi paikka: riippuva pylväikkö, kuvitteellinen puutarha ja orkesterikoroke.
Kysymys ei ole vain kiltistä vähäpukeisesta flirtistä vaan historiallisia (sukupuoli)poliittisia hierarkioita riepottelevasta narrien juhlasta.
Naisen nauru hersyy renessanssin tapaan. Siitä löytyy luutuneita asetelmia kyseenalaistavia, nurinpäin kääntäviä ja samalla uutta synnyttäviä ja parantavia voimia.
Hölmöjen juhlassa negatiivinen pilkkaaminen piilotettiin syvälle materiaalis-ruumiillisesta uudelleen syntymisestä ja uudistumisesta riemuitsevaan nauruun.
Samaa leikkiä ja aistillista riemua sykkii työryhmän esittäminen.
Myös pukeutumisen topografia on käännetty Heidi Kestin puvustuksessa nurin: sisäpuolesta on tullut ulkopuolta, alusasusta juhlavasti koristeltua glamouria.
Välillä naamiot putoavat tahattomasti, kun runotulkinta ei tiedä suuntaansa ja kääntyy yleisön puhutteluksi.
Slungan runoissa on useita suuntia ja niin paljon tavaraa, että ohjaaja Sanna-Maija Karjalaisen olisi pitänyt machete-veitsi kädessään raivata katsojalle selkeämpi polku viidakon läpi.
Mutta wow, mitä performisteja näistä taiteilijoista sukeutuu!
Runoilija Heli Slunga on näyttämön femme fatale. Hän säilyttää esiintyjänä salaisuutensa.
Eeva-Maria Kauniskangas paljastuu laulajana ja säveltäjänä käärmenaiseksi, joka luikertelee notkeasti eri osastoille.
Flamencotaiteilija Krista Saarasen omalle taitolajille olisi toivonut enemmän tilaa. Nyt tanssi roikkui liian usein kuin liaani runouden puunrungosta.
JP Leppäluoto ja Che Guevaran esiliina oli illan hitti.
Eeva Kauppinen
Naisen nauru Valvesalissa Oulussa 22.9. kello 15 ja 18, 25.9. kello 19.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva