Kielikahvila parantaa kielitaitoa

Helge Murtovaara Kaleva
Oulu "Mitä tarkoittaa hässäkkä", kysyi kirjastovirkailija Tanja Kauppinen jatkokysymyksen, kun vastausta siihen, mikä on vaikein suomenkielinen sana, ei osallistujilta löytynyt.
Kun oikeita, kuvaavia sanoja ei löytynyt, eräs osallistujista vastasi levittämällä paperit pöydälle epäjärjestykseen.
"Remontti ainakin on jonkinlainen hässäkkä, tännekin piti kulkea ihan eri ovesta", Kauppinen selvensi.
Kysymys on Oulun kaupunginkirjaston avoimesta kielikahvilasta, jonka syyskauden avaukseen oli uskaltautunut kymmenkunta osallistujaa.
Ainoa suomalainen osallistuja, oululainen Heidi Svala tuli kielikahvilaan, koska hän on kiinnostunut eri kulttuureista ja kielistä.
Muut osallistujat olivat lähinnä Suomessa lyhyemmän tai pidemmän aikaa asuneita opiskelijoita tai työskenteleviä maahanmuuttajia.
Intialainen erikoislääkäri, joka oli opiskelemalla itse kieltä netissä ja puhumalla yliopistollisessa sairaalassa työkavereidensa kanssa hankkinut suhteellisen sujuvan kielitaidon.
"Puhut kyllä jo erittäin hyvin suomea", Tyrnävällä asuva Kaila Pitk kehui.
Päällimmäisenä tavoitteena oli parantaa kielitaitoa. Osa opiskeli kieltä ammattikorkeakoulussa tai aikuiskoulutuksessa, joillakin työkielenä oli englanti.
Esimerkiksi vuoden Oulussa asunut espanjalainen graafikko Iñigo Mirantes opiskelee suomen kieltä ammattikorkeakoulussa.
Kuukauden kielen opiskelun jälkeen Pitk uskoi suomen kielen olevan helppoa, mutta ei enää ole niin varma. Joku muistutti, että suomen kieli ei sinänsä ole vaikeaa, mutta erilaiset murteet tuottavat vaikeuksia.
"Kielikahvilassa ei opiskella eikä opetella kielioppia, täällä puhutaan ja keskustellaan", Kauppinen muistutti.
Samalla hän totesi, että jos keskustelussa tulee eteen sanoja, joita ei tiedä tai tunne, niin silloin pitää keskeyttää ja kysyä. Tarvittaessa voi myös pyytää puhumaan hitaammin.
Kun suomen kielestä ei vaikeita sanoja tuntunut löytyvän, Kauppinen uteli hassuista sanoista. Virosta Suomeen vuosi sitten muuttanut Pitk kertoi esimerkin siitä, että joku suomenkielinen sana voi tarkoittaa toisella kielellä ihan eri asiaa.
Kun hän oli miehensä kanssa käymässä Virossa, sieltä tuli eteen kylä nimeltä Kulli. Kyseisen kylän kyltti oli sitten pakko oikein kuvata.
"Suomessa sanotaan, että täällä on paljon lunta. Espanjan kielellä sana lumi tarkoittaa prostituoitua", Mirantes kertoi.
Hyväksi keskustelun aiheeksi osoittautuivat myös vuodenajat.
Suomen kesää luonnehdittiin hyväksi ja kauniiksi, mutta samalla joku muistutti, että sääskiä on liikaa.
Talvella lumi ei niinkään haittaa, mutta pimeää riittää Oulussakin monen mielestä aivan liikaa.
Joku oli kysynyt kaveriltansa, että tottuuko talveen, kun Oulussa asuu kymmenen vuotta.
Kaveri oli vastannut, että ei, se vain pahenee.
"Virossa talvella aamulla on kylmä, mutta illalla jo kaksi astetta lämmintä. Täällä on koko ajan kylmä. Täällä on koko ajan kaunista, niin valkoista. Välillä tuntuu, että päivää kestää vain kaksi tuntia", Pitk kertoi.
Joku muistutti, että syksyä tuo luontoon mukanaan erilaisia värejä, punaista ja keltaista.
Kielikahvila kokoontuu pääkirjastossa torstaisin kello 15-16.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva