Eheys - taiteen toinen puoli

Carita Forsman Kaleva
Oulu Otsikko viittaa luovaan hulluuteen, johon taiteilijat usein liitetään.
Syksyn ensimmäisessä Kirjallisuuskeskiviikkoillassa elokuun puolivälissä olikin aiheena Terve taiteilija, jota olivat pohtimassa kirjailija Essi Kummu sekä kirjailija, musiikkiterapeutti Jukka Tervo.
"Minua on pitkään aiheena kiinnostanut kolme sanaa: eheys, parantuminen ja terveys", perustelee Kummu aihevalintaansa.
Kirjallisuuskeskiviikoissa kukin Kirjailijaseuran vetovastuussa oleva isäntä tai emäntä saa itse valita oman aiheensa. Parikseen Essi Kummu valitsi Jukka Tervon, jolla on teemasta omakohtaisia kokemuksia myös terapeuttina.
"Terveen määritelmä on aika vaativa, mutta itse koen olevani ehjä silloin, kun olen luovassa vireessä", sanoo Tervo.
Essi Kummu tuo puheenvuorossaan esille, että esimerkiksi minä-kerronnassa on keskeisintä kaikkien ilmaisumuotojen - sanojen, puheen, kirjoittamisen - parantava funktio.
"Ilman puhumista mikään ei voi muuttua tai löytyä. Tervehtymisen teema on hyvin oleellinen kirjailijuudessa ja kirjallisuudessa", Kummu sanoo.
"Kieli on väylä sellaiseen, mitä ei ole", hän lisää.
Tervo on samoilla linjoilla.
"Ajattelen niin, että käsitys itsestä muuttuu ajan myötä jollakin tavalla, mutta peruspilarit ovat olemassa. Esimerkkinä psykoanalyytikko Tor-Björn Hägglundin väite, että jokaisella perheen lapsella on eri vanhemmat. Sillä tavalla käsitys omasta itsestä on jokaisella erilainen. Jos eheyteen liittyy tunne, että jotakin on hukassa, niin saattaa olla, että se on puuttunut koko elämän. Silloin on hyvä kurkistaa taaksepäin - jos sitä ei saa takaisin, niin voisiko sitä oppia ymmärtämään?" Tervo pohdiskelee.
"Tiedämme, että on helpottavaa ja parantavaa sanoittaa jokin kipeä asia. Mutta taiteessa on silloin läsnä joku toinen. Se on vuorovaikutusta. Pöytälaatikkoon kirjoittaminenkin voi eheyttää, mutta voi olla, ettei se aina riitä", Jukka Tervo sanoo.
"Ihminen tulee löydetyksi, kun joku toinen näkee ja ymmärtää, kun hän puhuu tai kirjoittaa", Kummu vahvistaa.
Sen sijaan Kummu haluaa repiä alas kärsimyksen ja luovuuden yhteenliittymää. Hän haluaisi korostaa luovuuden arkipäiväisyyttä.
"Minua ällöttää tämä kivun ja kärsimyksen romantisointi. Sen sisällä on vain klassinen ja vanhanaikainen taiteilijamyytti. Kirjoittaminen on aika tylsää, yksinäistä ja siinä meinaa tulla hulluksi. Se on työtä", hän huomauttaa.
Kirjallisuusillat jatkuvat tänä syksynä vielä kolmena keskiviikkona. Vetäjinä jatkossa ovat Lauri Ahtinen, Heli Slunga ja Antti Leikas.
Ahtisen vieraana ovat Antti Nylén ja Ville Ranta, Heli Slungan Pirjo Hassinen ja Jaana Seppänen ja Antti Leikaksen Johanna Hulkko ja Olli Jalonen.
Illat ovat alkujaan läänintaiteilija Tuomo Heikkisen lanseeraamia.
"Kaksi vuotta sitten järjestin ensimmäiset kolme iltaa ja viime vuonna Muusajuhlilla toiset kolme. Ajatuksena oli saada alueen kirjailijoille näkyvyyttä ja siitä ne iloiset keskustelut lähtivät", kertoo Heikkinen.
"Tilaisuudet ovat aina olleet täynnä ja ihmiset vastaanottavaisia. Näille on ollut tarvetta näköjään", hän lisää.
Nyt läänintaiteilija on jättäytynyt niiden järjestämisestä syrjään. "Ehdotin viime vuoden syksyllä, että kiinnostaisiko Kirjailijaseuraa iltojen vetovastuu. Ilokseni sain vastauksen, että se sopii heidän ydintoimintaansa erittäin hyvin. Olen iloinen, että minusta huolimatta suositut kirjallisuusillat jatkuvat", Heikkinen myhäilee.
Kirjallisuuskeskiviikkoilta 18. 9. ravintola Tubassa, Mannenkatu 2, kello 19. Lauri Ahtisen vieraana Antti Nylén ja Ville Ranta.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva