Artikkelin lähde Kaleva
Matti Vasala. Kotiseutuneuvos Matti Vasala kuoli Oulussa 15. elokuuta.
Hän oli syntynyt Oulujoella 12.1.1931 maanviljelijäperheen sisarusparven kuopukseksi. Hänen lapsuutensa ja koulunkäyntinsä ajoittuivat sota-aikojen varjoon. Oulun Lyseosta vuonna 1951 ylioppilaaksi päästyään Vasala opiskeli Helsingissä suomen kieltä ja kirjallisuutta.
Noina aikoina herännyt kiinnostus rovaniemeläistä opiskelijatoveria Leena Paldaniusta kohtaan johti myöhemmin avioliittoon vuonna 1965, ja heille syntyi tytär.
Tuiran yhteiskoulun tilapäisenä tuntiopettajana 1959 aloittanut maisteri eteni vuosien varrella Merikosken yläasteeksi muuttuneen koulunsa rehtoriksi.
Tästä virasta hän joutui jäämään sairauseläkkeelle vuonna 1984.
Vasala toimi elämänsä aikana aktiivisesti lukuisissa yhdistyksissä ja luottamustehtävissä. Hän arvosti suomalaista kirjallisuutta, kulttuuria ja kansanperinnettä, ja antaumuksellisena kotiseutuihmisenä pyrki kehittämään konkreettisia keinoja aikaisempien sukupolvien perinteiden säilyttämiseksi. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii hänen aloitteestaan vuonna 1960 perustettu Oulujoki-seura.
Vuotta myöhemmin koolle kutsuttiin Turkansaaren säätiö, jonka tehtävänä oli ylläpitää ja kehittää Turkansaaren ulkomuseota ja edistää kansatieteellistä tutkimustoimintaa Pohjois-Pohjanmaalla.
Turkansaaren säätiön toiminnassa Vasala oli mukana alusta alkaen. Hän kartutti museon esinekokoelmaa ja rakennuskantaa ja tallensi haastatteluin paikallista kansanperinnettä.
Yhteistyössä LC Oulu-Raatin kanssa hän 1970-luvun puolivälissä elvytti Oulujokivarren tervanpolttoperinnettä ja vuonna 1976 hän oli mukana sytyttämässä Turkansaaren ensimmäistä tervahautaa. Tervanpoltosta on sittemmin muodostunut ulkomuseon jokakesäinen perinne.
Kotiseututyö laajeni valtakunnalliseksi, kun Vasala valittiin vuonna 1978 Suomen Kotiseutuliiton valtuuskuntaan. Liitossa hän vaikutti lähes kahden vuosikymmenen ajan, aina siihen saakka kunnes jätti tehtävänsä liiton 1. varapuheenjohtajana. Vuosien varrella Vasala matkusteli kaikissa Euroopan maissa, ja varsinkin itäisten sukulaiskansojen historiasta ja kansanperinteestä kiinnostuneena teki myös useita kulttuuri- ja yhteistyömatkoja muun muassa Viroon, Marin tasavaltaan ja Udmurtiaan.
Viime vuosina hän syventyi myös omiin juuriinsa liittyvään sukututkimusharrastukseen.
Innokkaana kalastajana Matti Vasala kulki jo nuorena miehenä ystäviensä kanssa vesillä ja koskien äärellä niin Oulujoella, Lapissa kuin Norjassakin. Kiinnostuksensa luontoa, erityisesti metsää ja sen ihmeitä kohtaan hän siirsi luontevasti myös jälkipolvilleen. Vaiheikas elämä kuljetti häntä maailmalla, mutta juuret säilyivät vahvasti Oulujoella.
Opiskeluaikoja ja työuran alkua lukuun ottamatta hän asui koko elämänsä ajan lapsuudenkodissaan Vasankankaalla, viimeiset kymmenen vuotta samassa pihapiirissä tyttären perheen kanssa.
Lähiomaiset, sukulaiset ja naapurit muistavat hänet hänen itsensä lanseeraamalla nimellä Köpö. Mattiköpö oli historiasta ja viimeiseen saakka myös ajankohtaisista asioista kiinnostunut.
Hän oli suorapuheinen mutta lempeä ja avulias isoisä, jonka sydämessä lapsille ja nuorille oli erityisen paljon tilaa.
Anna Vasala
Artikkelin lähde Kaleva