Artikkelin lähde Kaleva
Peerit Tähtinen
Jukka-Pekka Moilanen kuvat
Kaleva
"Tällainen haave meillä on, että asuisimme tässä vakituisesti", kertoo arkkitehti Weikko Kotila Rantakadulla sijaitsevassa aitassa, jossa vanhemmat oululaiset asioivat aikoinaan Aino Hirvosen liikkeessä ja nuoremmat tutkivat Tervakomppanian sisustustavaroita.
"Laitamme aitan ehkä ensin vuokralle, jotta saamme järjestettyä omat asumisasiat kuntoon", Kotila miettii.
Hän haluaisi elvyttää muutenkin vanhaa eurooppalaista kaupunkiasumisen perinnettä. Ikivanhaan kaupunkiasumisen tapaan kuului, että samassa rakennuksessa saattoi olla puoti, työverstas ja koti.
Kotila haluaisi elvyttää muutoinkin torialuetta. "Rantakadulle voitaisiin rakentaa uusi moderni aittarivistö samalla periaatteella."
Aitta on valmistunut vuonna 1827 ja Kotila arvelee hirret tuodun joko Iijokea tai Pyhäjokea pitkin, koska jokaiseen hirteen on veistetty tilaajan sekä kirvesmiehen merkit.
Tuon ajan kirvesmiesten ammattitaito on ollut korkealla. Kun laivoja ei ollut veistettäväksi, miehet saattoivat palata välillä kotiseuduilleen ja veistivät kirkkoja. Heidän kädenjälkiään näkyi myöhemmin myös lasikuisteissa ja vuorauksissa.
"Vahinko vain, että tämä puurakentamisen osaaminen on hävinnyt", Kotila suree.
"Tässä vilja-aitassa porvari Candelin möi sitten halpaa ukrainalaista viljaa Kainuun talonpojille", Kotila tietää.
Ikivanha suullinen sopimus on myös tontista, minkä mukaan siitä ei tarvitse maksaa vuokraa. Sota-aikana tontista on kuitenkin sovittu käyttömaksu.
Koska aitta on ollut kylmänä tilana, hirrenvälejä ei ollut tilkitty, ja rakennuksen asumiskuntoon saattaminen on vaatinut hyvin paljon käsityötä. Kotila on halunnut tehdä lisäksi kaiken vanhaa kunnioittaen, joten tähän mennessä kolme ulkoseinää on saanut lisälämpöeristeet puukuitulevystä.
Julkisivu odottaa vielä lopullista kunnostusta. Kotila on tutkinut, että sekin onnistuu vanhaa säästäen ja entinen ulkovuoraus pystytään säilyttämään.
Väliseinien teko on vaatinut paljon sovituksia. "Vanerilevyjä on pitänyt koettaa paikalleen useita kertoja, koska täällä ei ole yhtään täysin suoraa seinää."
Nyt tilaa on neljässä kerroksessa noin 120 neliötä. Ensimmäisessä kerroksessa on työ- tai liiketilaa. "Puulattia on ehkä Oulun vanhin käytössä oleva", Kotila arvioi.
Kotila on suunnitellut kattoon kaartuvan led-valaisimen, joka antaa ikkunattomaan tilaan kauniin valon. Punainen sohva ja punainen virkattu räsymatto luovat seinälle ripustettujen Veikko Törmäsen maalausten kanssa mielenkiintoisen kokonaisuuden.
Kun Kotila esitteli kirvesmiehelle suunnittelemansa toiseen kerrokseen vievät portaat, mies hämmästeli, että pysyvätkö ilman keskitukea tehtävät portaat koossa. Toiseen kerrokseen mahtuu sekä oleskelutilaa ja avokeittiö ruokapöytineen. Lattia on Volaka-marmoria ja sen alla on lattialämmitys.
Keittiön mustat kodinkoneet ja alakaapit yhdistyvät saumattomasti hirsiseinään. Kaapistojen välitilassa hirsi on valaistu ja suojattu lasilla.
Ikkunan ulkopuolelle on vedetty eurooppalaiseen tapaan ohuet metallilangat estämään pulujen vierailut. "Tämä on parempi ratkaisu kuin piikkilangat, joihin linnut voivat vahingoittaa itsensä."
Kolmas kerros on kalustettu makuuhuoneeksi ja neljännessä on parvi.
"Lähtisiköhän mikään rakennusprojekti käyntiin, mikäli etukäteen tiedettäisiin kaikki kustannukset", on Kotilan vastaus hankkeen kustannuksiin.
Artikkelin lähde Kaleva