Artikkelin lähde Kaleva
Esko Aho Kaleva
Oulu Petrus Schroderus on niitä miehiä, joita edesmennyt Erno Paasilinna olisi todennäköisesti kommentoinut sanomalla, että tullakseen oikeaksi laulajaksi pitää elää laulajan elämä.
Kesäkuusta lähtien Suomen Kansallisoopperan tenori on taas partioinut Oulun katuja vanhempana konstaapelina. Mitä ihmettä?
"Laita juttuun otsikoksi Valetenorin paluu. Siltä minusta tällä hetkellä tuntuu. Pääsin yllättävän pitkään tekemään oopperalaulajan töitä ilman akateemista koulutusta", Schroderus ohjeistaa ja nauraa makeasti päälle.
Tämä paluu ei ole edes ensimmäinen. Solistin töiden käytyä Kansallisoopperassa vähiin Schroderus ehti toimia vuonna 2009 muutaman kuukauden poliisina myös Espoon Kilossa, kunnes hän sai koelaulun kautta vakinaisen viran oopperan kuorosta.
Tenori kokee joutuneensa Kansallisoopperassa paitsioon, koska uskalsi puhua asioista "joo-joo-organisaatiossa" suoraan. Oikeita henkilöitä nuoleskelemalla olisi ollut mahdollista saada työtilaisuuksia.
"Minulle todettiin, että ’mene sinä Petrus vain kuntosalin pikkujouluihin laulamaan’. Ikään kuin oopperassa oltaisiin ylpeitä elitistisyyden leimasta. Itse olen päin vastoin ylpeä siitä, että olen saanut viedä klassista musiikkia sellaisiinkin paikkoihin", Schroderus sanoo.
"Vaikka vetäisin yhden käden leukaa - mikä on aikamoinen saavutus - en siitä huolimatta saisi Kansallisoopperasta rooleja niin kauan kuin nykyinen politbyroo on voimissaan."
Onko Kansallisoopperan ylläpitäminen verovarojen tuh-lausta?
"Olen itsekin ollut siellä syömähampaana, mutta minun täytyy libertaarina sanoa, että varat oopperan pyörittämiseen pitäisi kerätä jollakin muulla tavalla. En ymmärrä, miksi veronmaksajien pitää se kustantaa, kun meillä on paljon muita tärkeitä asioita, joilla on jo mandaatti kansalta", Schroderus vastaa.
"Ihan varmasti Suomesta löytyisi yksityisiä patriarkkoja, joilla olisi vara maksaa oopperasta. Verorahat kuuluvat yhteiskunnan käytössä lähinnä poliisille ja turvallisuuden ylläpitämiseen."
Kansa kohahti, kun Schroderus voitti yllättäen kesällä 2004 Savonlinnassa Timo Mustakallio -laulukilpailun.
Poliisin hommat jäivät siihen. Kansallisoopperan tuolloinen pääjohtaja Erkki Korhonen palkkasi Schroderuksen heti laitokseensa töihin vuoden mittaisella harjoittelijasopimuksella, jota myöhemmin jatkettiin.
Pääjohtaja luotti löytämäänsä laulajaan ja järjesti hänelle sopivia rooleja, jotka koko ajan kasvoivat suuremmiksi. Korhonen myös toimi Schroderuksen pianistina monissa esiintymisissä.
Uraansa aloitteleva tenori saattoi alussa olla näyttämöllä jäykkäliikkeinen, mutta hänen ääntään kehuttiin varauksetta.
"Petrus Schroderus edustaa Lenskinä sellaista tasoa, jota en ole kokenut sitten Gösta Winberghin", arvioi ruotsalaisen Expressen-lehden kriitikko Lars Sjöberg tammikuussa 2007. Hän oli käynyt katsomassa Suomen Kansallisoopperassa Pjotr Tšaikovskin oopperan Jevgeni Onegin.
Oululaistenorilta odotettiin myös kansainvälistä läpimurtoa sen jälkeen, kun hän oli kesällä 2008 tehnyt menestyksellisen pistokeikan Ruotsiin Kopparbergin oopperajuhlille. Siellä Schroderus lauloi Cavaradossin roolin Giacomo Puccinin Toscassa.
Vuonna 2007 Kansallisoopperan johtajisto vaihtui. Taiteelliseksi johtajaksi valittiin kapellimestari Mikko Franck, joka oli kunnostautunut henkilökunnan kapinassa edellistä johtoa vastaan.
Taiteellisen suunnittelupäällikön Tuulikki Närhinsalon määräaikainen työsuhde päättyi kesällä 2008. Hänen seuraajakseen Franck nosti korrepetiittori Rilla Kyykän, joka toimii virassaan edelleen.
Syksystä 2008 lähtien Schroderukselle ei enää löytynyt töitä entiseen tapaan. Kevään 2009 jälkeen hän ei ole laulanut Kansallisoopperassa yhtään solistiroolia.
"Kyllä me tervehdimme taiteellisen johdon kanssa, mutta se oli vähän samanlaista kuin Veikko Huovisen bolševikeilla kirjassa Veitikka: kasvot hymyilivät ja käsi ojentui, mutta toinen käsi hamuili jo tikaria selän takana."
Ulkomaisten solistien lisääntynyt käyttö kansainvälisyyden ja tason nostamisen nimissä saa Schroderuksen puolustamaan kotimaisia kollegoja.
"Kansainväliset laulajat eivät oikeasti ole suomalaisia kummempia. Varsinkaan minulla ei mene jakeluun, että myös sellaisiin Mozartin oopperoihin, joita harjoitellaan kansanopistojen mestarikursseilla, pitää tuottaa solistit muualta."
Taloudellisesti köyhempi, mutta omalla tavallaan palkitseva poliisin elämä on Schroderukselle tuttua yli seitsemän vuoden kenttäkokemuksen kautta.
"Rakastan Oulua. Tämä on ihan huippupaikka asua ja kaiken lisäksi paljon halvempi kuin Espoo. Sain täältä poliisin vakiviran. Suurin osa vanhoista työkavereista on vielä elossa ja töissä, joten oli mukava tulla takaisin. En voisi kuvitellakaan tekeväni laulamisen lisäksi mitään muuta kuin poliisin työtä."
Vanhemman konstaapelin elämän tekevät onnelliseksi myös viime vuonna vihitty oululainen aviopuoliso ja viisikuukautinen tytär. Laulamisen Petrus Schroderus aikoo jatkossa hoitaa keikkapohjalta.
Artikkelin lähde Kaleva