Artikkelin lähde Kaleva
Anna Ylimaunu Kaleva
Oulu Pateniemen sahalla toimistonhoitaja ja palkanlaskija Salme Haltia oli mukana merkitsemässä puutavaran tietoja ylös, kun sotakorvausjunia lähetettiin 1940-luvulla Pateniemen sahalta kohti Neuvostoliittoa.
"Merkitsimme miten paljon mitäkin tavaraa lastattiin puutalotehtaalta rautateitä pitkin menemään", nyt 100-vuotias Haltia muistelee.
Puutavaran lisäksi sotakorvauksiksi lähetettiin myös muuta tavaraa, kuten yksi Oulun osakeyhtiön hinaaja-laivoista. "Kaikista suurin hinaaja, hinaaja 1, entiseltä nimeltään Norma, jouduttiin luovuttamaan Venäjälle."
Haltian mukaan ilmapiiri puutalotehtaalla ja sahalla oli sotakorvausten aikaan ankea.
"Pahalla mielellähän sitä kaikki oltiin, kun tiedettiin, ettei näistä mitään Suomi saa, vaan ilmaiseksi piti Venäjälle antaa."
Hän muistelee, että Pateniemen sahalla työskenteli kesäaikaan parhaimmillaan toista tuhatta henkeä. Vakiväen vahvuus sahalla ja talotehtaalla oli noin 700 työntekijää.
"Käytännössä siellä työskenteli koko Pateniemi."
Päivät olivat kahdeksantuntisia. Töitä tehtiin kuutena päivänä viikossa. "Usein tehtiin ylitöitäkin, jos piti saada lasti lähtemään määräaikaan mennessä."
Pateniemen talotehdas paloi 29. elokuuta vuonna 1954. Yöllä syttynyt sata metriä pitkä ja 35 metriä leveä rakennus tuhoutui kokonaan. Haltia muistaa hyvin, miten taivas oli valkea tulipalosta ja miten koko Pateniemi kokoontui katsomaan liekkimerta.
"Lapseni olivat oikein vihaisia, kun heitä ei ollut herätetty mummolan vintistä katsomaan sitä paloa."
Pateniemi-seuran puheenjohtaja Seppo Barck kertoo, että Pateniemessä liikkui pitkään huhu, jonka mukaan talotehdas olisi sytytetty tahallaan.
"Monet ihmettelivät, miten talotehdas paloi pian sen jälkeen, kun viimeiset sotakorvaukset oli saatu Suomesta lähetettyä. Aikalaiset ovat kertoneet, että sinä yönä ei tehtaalle ollut asetettu palovahteja", Barck kertoo.
Vuonna 1943 valmistunut tehdas valmisti aluksi lentokonehallien ovia, joita vietiin Saksaan. Suomen irtauduttua maailmansodasta tehtaan valmistuksesta valtaosa käytettiin Lapin jälleenrakennukseen.
Pateniemen saha valmisti 22 metriä pitkiä puomeja, joita käytettiin erityisesti Lapin sodassa tuhoutuneiden siltojen korjaukseen.
Parhaimmillaan talotehdas tuotti 750 taloa vuodessa ja suurin osa tehtaan kokonaistuotannosta meni sotakorvauksiksi. Sotakorvausurakan jälkeen Pateniemestä vietiin valmiita talojen osia Puolaan, Israeliin ja Tanskaan.
Sotakorvausten toimeenpanoa valvottiin säntillisellä paperisodalla.
"Talotehtaan johtaja Heino Setälä hankki nimileimasimen, jotta säästäisi tuhansien paperien allekirjoittamiseen hukatun ajan", Barck kertoo.
Pateniemen puutalotehtaalla valmistettuja taloja on jäljellä Oulussa Toppilassa, Hietasaaressa ja Peltolassa.
Artikkelin lähde Kaleva