Artikkelin lähde Kaleva
Daniel Wallenius teksti
Jukka Leinonen kuvat
Kaleva
OULU Kaksi SOK:n entisen myllyn siiloa räjäytettiin kolmen aikaan iltapäivällä lauantaina Oulun Toppilassa. Räjäytystöistä tihkui julkisuuteen hyvin vähän tietoja ennakkoon.
"Se oli turvallisuussyistä. Emme halunneet ihmisiä parveilemaan alueelle", kertoo Timo Korhonen, Tervahovin siilojen rakennuttajan Kalevala rakennuksen johtaja.
Räjäytystä oli Toppilansaareen kokoontunut seuraamaan kymmeniä uteliaita. Kovan pamauksen saattelemana alkanut purkutyö yllätti paikallaolijat, sillä ennen räjäytystä ei kuulunut varoitusmerkkiä.
Räjäytyksen voimakas ääni jäi soimaan joksikin aikaa korviin.
Alun perin valkoiset, 1960-luvun alussa rakennetut siilot oli tarkoitus paloitella ja elementtejä oli tarkoitus käyttää paikalle tulevan asuinrakennuksen parvekerakenteissa.
"Kun siiloista otettiin koepaloja, paljastui, ettei niitä ollut rakennettu piirustusten mukaan. Betonin laatu vaihteli eri kohdissa, eivätkä raudoitukset olleet siellä, missä piti. Rakennuslupakäsittelyssä viranomaisten kanta oli, ettei sahattuja elementtejä käytettäisi", Korhonen sanoo.
Asuintalo on edelleen tarkoitus rakentaa alkuperäisten suunnitelmien näköiseksi, eli siilojen paikalle tuleva asuintalo on alkuperäisten siilojen muotoinen.
Siiloasuntojen myynnistä vastaavan Arbelius lkv:n omistaja Pekka Arbelius kertoo, että alkuperäisissä suunnitelmissa oli varauduttu siihen, että siilot joudutaan purkamaan. Asunnon varanneet ovat Arbeliuksen mukaan tietoisia siitä, ettei siilojen alkuperäisiä osia käytetä asuinrakennuksessa.
"Ostajat eivät ole valittaneet. Tavallaan se on hyväkin, että asuinrakennus saadaan nyt tehtyä ajanmukaisista materiaaleista."
Arbelius oli itse seuraamassa räjäytystyötä Toppilansalmen toisella puolella.
"En minä räjähdealan ammattilainen ole, mutta nuo kaksi ainakin katkesivat siististi."
Korhosen mukaan siilot katkesivat suunnitellusti saumakohdasta. Samanlainen saumakohta on myöhemmin räjäytettä-
vien siilojen ja rakennuksen keskellä olevan alkuperäisen siilon välissä.
"Siinä kohdassa on samanlainen sauma, ja tarkoitus on, että se katkeaa yhtä siististi", Korhonen kommentoi.
Siilojen purkaminen ei vaikuta rakennuksen valmistumisaikatauluun.
"Seuraava vaihe on jo suunniteltu valmiiksi, ja se olisi tarkoitus saada etenemään samanaikaisesti kuin ensimmäinen", Arbelius sanoo.
Toisessa vaiheessa työt etenevät alkuperäiseen keskisiiloon. Sen saisi purkaa ja korvata samanmuotoisella uudisrakennuksella, mutta Korhosen mukaan näin ei toimita.
"Kyllä meillä aidosti on se usko, että alkuperäinen rakennus säilyy."
Kolmannessa vaiheessa remonttiin menee viisikerroksinen myllyrakennus. Se on suojeltu. "Sen käyttötarkoitus on helpompi muuttaa, sillä se on jo valmiiksi viisikerroksinen. En pidä edes mahdollisena sellaista vaihtoehtoa, että sitä lähdettäisiin korvaamaan yhtään millään uudisrakennuksella", Korhonen vakuuttaa.
Loput kaksi korkeaa siiloa räjäytetään, kun nyt purettujen siilojen purkujäte on saatu raivattua.
Myös keskisiilon toisella puolella olevat, vuonna 1937 rakennetut matalat siilot puretaan. Niiden säilyttämistä ei alun perinkään suunniteltu.
Artikkelin lähde Kaleva