Artikkelin lähde Kaleva
Petri Hakkarainen Kaleva
Vaala Rokuan kansallispuisto on maan pienimpiä, mutta taatusti ainutlaatuinen. Harjuluonto tulee esille siellä poikkeuksellisen laajasti ja selvästi.
Jääkauden kasaama, meren ja tuulen muovaama suuri kvartsihiekkakasa on niukkaravinteinen kasvualusta. Rokualle leimaa antavat mänty ja palleroporonjäkälä kuitenkin viihtyvät karussa maassa.
Rokualla käy vuosittain noin 120 000 ihmistä. Kansallispuistossa heistä vierailee noin 20 000.
Puiston huollosta ja kunnossapidosta vastaava Esko Palovaara antaa puistossa liikkujille sääntöjen noudattamisesta vähintään tyydyttävän arvosanan.
"Tahallista paikkojen rikkomista ei ole ilmennyt ainakaan vuoteen. Portteja nostellaan joskus sijoiltaan ja kansallispuistosta on tavattu moottoriajoneuvoilla liikkuvia."
Puistossa kulkevat arvostavat Palovaaran kokemusten mukaan alueen puhtautta ja rauhaa.
"Se vain ei lakkaa ihmetyttämästä, miten jotkut ilkeävät jättää roskansa levälleen näin kauniiseen luontoon. Onneksi heitä on vähän."
Kesällä kansallispuiston poluilla oli melko vilkasta. Syyskesän torstaina viiden kilometrin lenkillä ei ole yhtään vastaantulijaa.
Palovaara kuitenkin tietää, ettei puisto unohdu luonnon ystäviltä talvellakaan.
"Suksilla liikkujia on täälläkin läpi talven."
Pieni kansallispuisto on selvästi päiväkäyntikohde: yöksi vaaroille jää vain joka kymmenes sinne osanneesta.
Yöpaikkoja on ympäristössä useita. Lähimmillään ja ilmaiseksi voi levähdellä Pookivaaran päällä. Aina avoimen Palovartijan tuvan sängyt ovat kapeat, mutta kämpän saa nopeasti lämpimäksi kamiinalla. Vaaralla on myös päivätupa Pookin paussi.
Pookivaaran laella pitkään lukittuna seissyt entinen palovartijan torni on nyt kunnostettu ja avattu.
Ylös asti ei pääse vapaasti, mutta toiseksi ylimmälle tasolle kumminkin. Puiden välistä siintävät Pelson suot ja kylä. Oulujärven aavoja katseltavaksi mielivän pitäisi kiivetä ylös saakka.
Puistonjohtaja Saara Airaksinen sanoo, ettei puustoa harvenneta näkyvyyden parantamiseksi.
"Tornin huipulle haluavien kannattaa kysellä opastettuja retkiä opastuskeskus Supasta tai meiltä Metsähallituksesta."
Airaksinen muistuttaa, että Pookivaara on vain vajaan kilometrin kävelymatkan päässä: seurakuntien leirikeskuksen kohdalta pääsee ajelemaan vaaran juurelle nyt kunnostettua tietä pitkin.
"Puisto on nyt varustukseltaan hyvässä kunnossa. Laajennusta ei suunnitella, mutta uuttakin tulee taas joskus, tarpeen mukaan."
Puiston polut pidetään edelleen suljettuina maastopyöräilijöiltä, sillä jäkäläkangas on hyvin herkkää kulutukselle.
Rokua Geoparkin toiminnanjohtaja Vesa Krökki sanoo, että kansallispuisto on eräs alueen helmistä.
"Sen luontoarvot ovat upeat, ja kansallispuisto-status on meille arvokas."
Krökki kertoo, että Rokuan tunnettuus on parantunut Geoparkin ja tapahtumien myötä.
"Esimerkiksi Rokuan Challence -kilpailun näkyvyys oli ja on edelleen hyvä. Se on tuonut alueelle patikoijia ja pyöräilijöitä. Nuoria kävijöitä on aikaisempaa enemmän."
Artikkelin lähde Kaleva