Kaupungin palvelujen tuottajat haluavat siis lisää päätäntävaltaa ja aikaa vievän byrokratian karsimista.
"Siitähän tässä on kysymys. Hallinto kevenee, kun liikelaitosmallissa ei olla niin tiukasti poliitikkojen ja lautakuntien ohjauksessa", kaupungin terveysjohtaja
Apulaiskaupunginjohtaja
Hammashuollossa liikelaitosmalli on hiukan toisenlainen, koska hammashuollon asiakasmaksuilla ei kateta kaikkia hammashuollon menoja. Palvelujen tilaajana kaupunki maksaisi hammashuollon palveluista tietyn summan, jolla hammashuolto kattaisi menonsa. Asiakaspalvelumaksut menisivät suoraan palvelun tilaajalle eli kaupungille.
Liikelaitostamisen idea hammashuollon kohdalla on siinä, että hammashuolto voi järkeistää ja vaikka säästää kaupungin sille maksamista rahoista. Voittoa tehdessään hammashuolto voi esimerkiksi maksaa työntekijöille tulospalkkioita, järjestää koulutusta ja virkistystä tai vaikkapa investoida laitteisiin. Jos taas kaupungin rahat eivät riitä menoihin, liikelaitoksena toimiva hammashuolto tekee alijäämäisen tuloksen, joka sen on katettava seuraavina vuosina.
Investointeihin hammashuolto, niin kuin muutkin liikelaitokset ottavat tarvittaessa lainaa kaupungilta, joka huolehtii, että laina maksetaan myös takaisin.
Periaate on siis sama kuin missä tahansa yritystoiminnassa.
"Asiakas ei huomaa mitään. Palvelut pysyvät samanlaisina, jollei parempina kuin ennenkin. Maksuihinkaan ei tehdä mielivaltaisesti korotuksia, koska taksat määritellään ministeriön asettamilla maksuasetuksilla. Työntekijät puolestaan jatkavat kuten ennenkin. Liikelaitoksen toimintaperiaatteisiin kuuluu, että palvelut hankitaan omalta liikelaitokselta ja vain tarvittaessa palvelut ostetaan ulkopuolelta", Koski selvittää.
Liikelaitoksella on johtaja ja johtokunta, jotka pitkälti pystyvät tekemään päätöksiä. Näin asioita ei tarvitse kierrättää lautakunnan, kaupunginhallituksen ja -valtuuston kautta.
"Voimme toimia nopeasti kansalaisten tarpeita vastaavasti", Koski huomauttaa.
Oulun kaupungin hammashuolto on menossa liikelaitosmalliin pikkuhiljaa. Ensi vuonna on tarkoitus aloittaa nettoyksikkönä, joka on melkein kuin liikelaitos. Erona on se, että nettoyksikkö ei ota kontolleen investointeja eikä se tee omaa tilinpäätöstä. Liikelaitoksena hammashuolto aloittaisi mahdollisesti vuonna 2009.
Päätökset vaativat kaupunginvaltuuston siunauksen.
Paloposken mukaan periaatteessa mikä palvelutoiminta tahansa voidaan liikelaitostaa, kunhan on olemassa selkeä tuote ja sille maksajat.
Artikkelin lähde Kaleva <http://www.kaleva.fi/tilaa>
Creative Commons "by-nc-nd" lisenssillä <http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/legalcode.fi>