Kuten viikko sitten Pyhän Andreaan kirkon urkuja sormeillut urkutaikuri
Päätöskonsertin ilonaihe oli urkujen ohella taidokas kuoro, jonka avara ja puhdas sointi oli kuin sävy sävyyn urkujen kanssa. Keväällä perustettu nuorekas laulajisto eläytyi osuuteensa musikaalisuudella ja lauluteknisellä varmuudella, joka lupaa hyvää myös isompia kirkkomusiikkiteoksia ajatellen. Myös mieslaulajien osastosta kumpusi ilahduttavaa voimaa.
Konsertin loppupuolella Kuulan, Merikannon ja Sibeliuksen teokset sallivat lisätä urkujen rekisteröintiin julistavampia sävyjä. Orkesteria jäljittelevän dramatiikan rakentaminen olisi kuitenkin vaatinut muhkeampaa urkusoundia kuin soitin tarjosi. Rekisterinvaihdokset pudottivat paikoin trumpettimaisesta loistosta ikään kuin tyhjän päälle. Urku auki, teki mieli hihkaista Sibeliuksen Finlandiassa, jossa Juha Soranta säästeli paukkuja loppunousuun.
Artikkelin lähde Kaleva <http://www.kaleva.fi/tilaa>
Creative Commons "by-nc-nd" lisenssillä <http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/legalcode.fi>