Seija Honkanen opiskelee ympäristötiedettä Jyväskylässä, mutta viettää kaiken vapaa-aikansa Pitkäniemessä. Hän sanoo pelkäävänsä, että taloudelliset arvot jyräävät Julmaharjun maisema- ja virkistysarvot.
Viime kesänä Seija Honkanen oli muiden Julmaharju-aktivistien kanssa keräämässä kansalaisadressia harjun suojelemiseksi. Nimiä kertyi liki 800.
"Minun mielestäni näin suuren joukon mielipiteen pitäisi jo vaikuttaa Metsähallitukseen. Se kertoo, että ihmiset ovat todella huolissaan heille rakkaasta luonnosta", Seija Honkanen sanoo.
Julmaharju on noin sadan hehtaarin laajuinen luonnonmetsä lähteikköineen, suppineen ja lampineen.
Seija Honkasen mielestä maiseman tuhoaminen olisi vastuutonta ja lyhytnäköistä.
"Lähiympäristö on hakattu melkein kuumaisemaksi. Julmaharju on ainoa luonnontilaisena säilynyt saareke hyvin laajalla alueella", hän sanoo.
"Kun Jylhävaara hakattiin 1980-luvulla, meille sanottiin, että Julmaharju jää hakkuiden ulkopuolelle. Siinä uskossa täällä on oltu. Hakkuusuunnitelmat tulivat meille täytenä yllätyksenä viime syksynä", Pentti Honkanen sanoo.
"Olemme kuulleet siitä, mutta mihinkään tällaista päätöstä ei ole dokumentoitu. Virallista päätöstä siitä ei ole", Kaukonen sanoo.
Hän kuitenkin toppuuttelee ihmisiä turhalta pelolta.
"Alueella ei tapahdu mitään ennen kuin paikallista väkeä on kuultu ja heidän kanssaan keskusteltu. Alkuperäisiä hakkuusuunnitelmia ei toteuteta", ympäristöpäällikkö Maarit Kaukonen sanoo.
Julmaharjuun oli suunniteltu sekä harvennus- että avohakkuita.
Viimeisimmässä palaverissa kuluneella viikolla Metsähallitus ilmoitti harkitsevansa virkistysmetsän perustamista Julmaharjuun. Virkistysmetsä ei ole suojelumetsä vaan talousmetsä, jossa myös hakkuut ovat mahdollisia.
Pudasjärven metsätiimin esimies
"Nyt selvittelemme virkistysmetsän perustamisen mahdollisuutta. Tästäkin vaihtoehdosta kuullaan paikallisia ihmisiä", Kouva sanoo.
Vastaavia virkistysmetsiä on Syötteellä, Taivalvaarassa ja Kylmäluomalla. Jos tällaiseen ratkaisuun päädytään, alueelle laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelma.
Suunnitelman laatiminen ottaa aikaa ainakin vuoden. Tänä aikana Julmaharjuun ei kosketa.
Puuta on kaikkiaan 150-200 kuutiota hehtaarilla. Alueen taloudellinen arvo onkin huomattava.
Jorma Kouva sanoo ihmettelevänsä hakkuusuunnitelmista syntynyttä kohua. Hänen mukaansa Puhoksella pidetyissä osallistamiskeskusteluissa kukaan ei vaatinut Julmaharjun suojelua.
Hän ei ymmärrä myöskään sitä, kuinka harvennushakkuut voisivat pilata maisemaa.
"Hoidettu metsäkin voi olla kaunis", hän sanoo.
Hakkuita vastustavassa kansalaisadressissa tehdään hyvin selväksi, että Julmaharju täytyy säilyttää koskemattomana. Mihinkään kompromisseihin ihmiset eivät suostu.
"Sellaista meille tullaan varmaan esittämään tulevissa keskusteluissa. Uskon kuitenkin, että pysymme alkuperäisissä vaatimuksissamme", Seija Honkanen sanoo.
Artikkelin lähde Kaleva <http://www.kaleva.fi/tilaa>
Creative Commons "by-nc-nd" lisenssillä <http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/legalcode.fi>