Yhtiön talouspuoli on itsenäistymässä. Koneet ja laitteet on siirretty emoyhtiöltä Eurotiivin taseeseen viime vuoden lopulla, joten nyt Eurotiivi voi rakentaa omaa pankkihistoriaansa, kun koneet ja laitteet voivat toimia vakuutena. Työntekijöitä on Murmanskissa tällä hetkellä noin 140, heistä noin 110 varsinaisessa tuotannossa. Pietarin ja Moskovan toimistoissa on hallinto- ja myyntihenkilökuntaa yhteensä 15 henkeä. Pietarissa on Venäjän toimintojen pääpaikka.
"Eihän tämä olisi elossa, jos emoyhtiö ei olisi sitä ruokkinut. Mutta nyt Eurotiivi on koko ajan itsenäisempi. Kasvulle haetaan mahdollisuuksia", Niskanen sanoo.
Rakentaminen kasvaa Luoteis-Venäjällä yli 15 prosentin vuotuista vauhtia. Eurotiivin liikevaihto on ollut noin 4-5 miljoonaa euroa, mutta se ei ole kasvanut yhtä nopeasti kuin markkinat. Pulmana on, että asiakkaat ovat liian isoja ja niitä on liian vähän. Jos asiakas poistuu, siitä aiheutuu äkkiä iso lovi tuloihin.
Eurotiivin tekemien ikkunoiden laatu on nyt asiakkaiden mukaan parempaa kuin Suomessa valmistettujen. Varakkaat ostajat ovatkin monesti äärimmäisen tarkkoja ja vaativia.
Niskasen mukaan venäläinen työvoima on aivan asiallista. Etenkin naiset ovat hyvää työväkeä. Naisia on Eurotiivin tehtaalla Murmanskissa 30-40 prosenttia työvoimasta, Suomessa naisten osuus on ikkuna- ja ovitehtailla paljon pienempi.
Niskasen mukaan venäläinen osapuoli ohjaili varoja vääriin taskuihin ja ajoi firman konkurssiin. Tiivillä paloi touhussa ylimääräistä rahaa miljoonia euroja. "Sen jälkeen on oltu hyvin varovaisia", Niskanen sanoo.
Niskasen käsitys on, että yhteisyritykset ovat olleet suomalaisten kannalta riskialttiita. Monet yhteisyritykset on aikanaan perustettu osaamisen ja varojen imuroimiseksi Suomesta Venäjälle.
Tiivin sijoittui Murmanskiin paljolti sattuman kautta. Sijainti pohjoisessa ei ole tuonut toistaiseksi merkittäviä paikallisia etuja, asiakkaista monet ovat etelämpänä Venäjällä. Sinänsä kauas menevien toimitusten suhteen ei ole ollut hankaluuksia, kuljetuskustannukset Venäjällä eivät vielä päätä huimaa.
Nyt harkitaan myös vientiä Pohjois-Norjaan ja -Ruotsiin. Niskasen mukaan tuotannollisen laajentumisen järkevä suunta olisi silti Pietarin ja Moskovan suunnalla. "Jatkossa kuljetuskustannukset pitää ottaa huomioon. Ne nousevat koko ajan."
Niskanen sanoo, että Tiivi oli Venäjällä etuajassa. "Mitään ulkopuolista apua me emme ole saaneet missään vaiheessa", Niskanen sanoo. Hänen mukaansa on hyvä, että Finnveralla on nyt herännyt mielenkiinto Venäjälle meneviä yrityksiä kohtaan.
Niskanen toteaa, että muutos Venäjällä ja Murmanskissa on ollut valtava. Kumppanin valinta on isoin kysymys. Venäläisiä on erilaisia niin kuin on muunkin maalaisia, ja maan olot ja tavat toimia todellakin muuttuvat rajusti ja nopeasti.
Pk-yrittäjän pitää varoa riskejä, ne realisoituvat helposti. "Jos menee Venäjälle itse, jakelupäähän pitäisi saada paikallista voimaa, joka tuntee kulttuurin, tavat ja tottumukset. Ja yleensäkin pienen yrityksen pitää miettiä tarkoin, onko vientiin ylipäätään edellytyksiä. Vienti on kuitenkin vaativa laji. Me olemme maksaneet aika kovan hinnan siitä opista."
"Sellaisia ihmisiä löytyy jotka maasta, jotka eivät vastaa puheistaan. Se on vain kiinni siitä, kenen kanssa asioi."
Tiivituote Oy:n konsernijohtaja Eero Niskanen
Artikkelin lähde Kaleva <http://www.kaleva.fi/tilaa>
Creative Commons "by-nc-nd" lisenssillä <http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/legalcode.fi>